Maid Bievrrašjávrris sáhttá dahkat?
Vázzit merkejuvvon johtolaga mielde
Bievrrašjávrri meahcceguovllu siste eai leat merkejuvvon vánddardanjohtolagat, muhto eatnamiid miehtá mannet máŋggat stáđásnuvvan geinnodagat, maid mielde 1900-logu álggus leat fievrridan boastta guovllu olbmuide. Hui lahka meahcceguovllu manná merkejuvvon bálggis.
Meallut ja suhkat
Bievrrašjávrri meahcceguovllus leat buorit meallunvejolašvuođat. Meallumii heivvolaš jogat leaba ee. Bievrrašjávrris vuolgi Bievrrašjohka ja Geahkkil.
Oahpásnuvvat luondduguovddážii
Bievrrašjávrri lulábealde lea Eanodaga girkosiida Heahttá, mas sáhtát oahpásnuvvat Duottar-Sámi luondduguovddážii, mii lea okta Meahciráđđehusa bálvalanbáikkiin. Luondduguovddážis oažžu dieđu Bievrrašjávrri meahcceguovllus ja doppe láigohuvvo Bievrrašjávrri várrehusstohpu.
Čuoigat meahcis
Meahcceguovllus sáhttá čuoigat friddja, muhto guovllus eai leat mašiinnaiguin rabasdollojuvvon láhtut dehe merkejuvvon čuoiganláhtut.
Guolástit
Bievrrášjávrri meahcceguovllus sáhttá geasset oaggut ja dálvet oaggut jieŋa nalde, goas eai dárbbahuvvo lobit. Rávdnječáziin ii oaččo oaggut jieŋa nalde iige oaggut máhtoseaktevuokkain. Meahcceguovllu johkačáziin guolástettiin galgá leat máksojuvvon guollenáliiddikšunmáksu (eraluvat.fi, suomagillii) sihke Meahciráđđehusa áhpásnuvvanlohpi 1402 Karesuvanto-Hetta (eraluvat.fi, suomagilllii). Guolástanlobiid vuvdet Duottar-Sámi luondduguovddáža ja eará Meahciráđđehusa áššehasbálvalanbáikkiid lassin maid báikkálaš fitnodatolbmot. Guollenáliiddikšunmávssuin (eraluvat.fi, suomagillii) sáhttá guolástit guovllu jávrriin ja láttuin.
Guolásteaddji: dárkkis guolástusráddjehusa (kalastusrajoitus.fi, suomagillii).
Bievrrášjávri ja máŋggat eará guovllu jogat heivejit earenoámáš bures dolgevuogga- ja vuoggaguolásteddjiide. Čuovžža, hávgga, vuskona ja njága lassin johkačáziin goddá dápmoha ja hárre. Seamma guliid goddá maid Bievrrašjávrris, man váldoguollešládja lea 200-300 grámmá deattu čuovža.
Sihkkelastit
Bievrrašjávrri meahcceguovllus eai leat merkejuvvon meahccesihkkelastinjohtolagat, muhto guovllus leat meahccebálgát, maid mielde sáhttá sihke vánddardit ja vuodjit meahccesihkkeliiguin. Dát johtolagat leat hui gáibideaddjit ja daid mielde johtti meahccesihkkelastis galgá leat fárustis dárkkes gárta ja kompássa.
Oassálastit oahpisteapmái luondduguovddážis ja meahcis
Eanodaga guovllu turismafitnodatolbmot (ee. Näkkela ja Njunnása gillid turismabálvalanfitnodatolbmot) ordnejit oahpistuvvon reaissuid meahcceguvlui. Lassidieđuid oažžu Eanodaga turismasiidduin (enontekiolapland.com, suomagillii).
Eanodaga girkosiidda Duottar-Sámi luondduguovddážis sáhttá oažžut diŋgoma mielde oahpisteami čájáhussii mávssuin.
Meahcástit
Bievrrášjávrri meahcceguovllus lea guokte lohpemeahcástanguovllu 1616 Nunnanen (eraluvat.fi, suomagillii) ja 1615 Näkkälä (eraluvat.fi, suomagillii). Šlájat, maid sáhttá bivdit, leat ee. rievssat, njoammil ja čáhcelottit. Meahccebivdolobiid vuvdet Duottar-Sámi luondduguovddáš ja Meahccerađđehusa Eräluvat.fi-neahttagávpi (suomagillii).
Eatnamiidda vuvdojuvvojit jándoriid mielde ráddjejuvvon mearri unnis meahcivalji lobiid, main báikegotti olggobealde orruge sáhttá bivdit meahccebivdoáiggiid olis. Boazodoallu lea guovllu mearkkašahtti ealáhus, danin bivdu vuojeheaddji beatnagiin lea vuvdojuvvon lobiiguin gildojuvvon. Giđđadálvve beatnagiiguin bivdit galget čielggadit siiddaid oktavuohtaolbmuin gos boazoealut leat ovdal go vulget meahccái.
Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gieldda fásta orruin lea friddja meahccebivdoriekti ruovttugielddaset stáhta eatnamiin. Báikkálaččain lea maid vuoigatvuohta gárdut rievssahiid. Leahan dát "eallima loddi" velnai dehálaš dines máŋgga eanodatlaš bearrašii.
Murjet ja čoaggit guobbariid
Murjen ja guobbariid čoaggin lea lobálaš. Guovllu eatnamiin šaddi murjjiin lea bivnnuheamos luomi dehege láttat, mii laddá čakčagease, ja mii šaddá jekkiin meahcceguovllu sierra báikkiin. Sarrimiid ja joŋaid sáhttá čoaggit guovllu lulliosiin ja čáhppesmurjjiid ustit oažžu njálmmi njálggadin Bievrrašjávrri sáddočastasiinnai. Meahcceguovllu vuovdebáikkiin oažžu guopparčoagginai goresis deavdaga. Vaikko guobbarat leatnai bohccuid biebmu, de dat billahuvvet meahccái valjis juohke jagi.
Geočiegát áiggeájanassan
Bievrrašjávrri meahcceguovllus vádjoleaddji gánneha jođedettiin dárkut birrasa. Meahccái leat čihkkojuvvon soames Geočiegát (geocahce.fi, suomagillii). Jagi 2000 álggahuvvon Geo-čiehkan lea miehtá máilmmi leavvan áiggeájanas, mainna Suomasge buđaldit juo máŋggat duháhat olbmot.
