Tuvra heive maiddái álggahalli mealluideddjiide. Jávreosiin sáhttá hárjehallat meallunteknihka. Jávrrit leat viehka unnit ja gáttit álo lahka, nu ahte biekkasuodji gávdno. Jávrriid gaskasaš njaviin ja guoikkain sáhttá muhtumiin meallut, nuppiin fas ii.
Geassin- /dahje guoddingaskkat leat njeallje. Eananoasit buktet somás rievdadusa meallumii.
Vuosttaš meallungaska lea Vuoskkujávrri (Vuáskujávrih) ja Rievssatluobbala (Riävskáluobâl) gaskkas, guhkkodat 70 mehtera. Čuovvovaččat geassin- dahje guoddingaska lea Bákteluobbalačča (Källeeluobbâlâš) ja Gođojávrri (Kođojävri) gaskkas. Dan guhkkodat lea vádjit 250 mehtera. Guolbba lea oalle jalgat ja das lea oalle álki johtit, Gođojávrri luobbala ja Gaskamušjávrri gaskasaš bihttá lea váddásut, daningo gáddi lea geađgái ja dievva miestagiin. Álkimus lea vuojihit kanohta vuos dološ dimbbarsuvdinrenne roggái ja geassit dan dasto suvdinrenne mielde vuolit luktii. Maŋemus eatnamis vánddardanoassi lea Gaskkamušjávrri ja Nellimjávrri gaskkal. Doppe gánneha meallut gitta nállobuđđui luovtta gurut ravdii ja geassit doppe kanohta eatnamii. Geaidnomáđi doalvu šalddi badjel ja dasto ođasmahtton suvdinrenne siiddus vuolit luktii. Doppe kanohta ferte gurput, daningo geainnu vuođđu lea čielga morena. Mátki gárta 370 mehtera.
Máđiis eai gávdno bálvalusat, nu ahte beaivvi niesttit fertejit gávdnot. Bisánanbáikkis Gaskamušjávrri ja Njellimjávrri gaskasaš guolbanis sáhttá boradit beavdeguoras, dolastallat ja leat arvesuojis, jus dárbu. Báikái lea luodda Njellimis, nu ahte tuvrra sáhttá loahpahit juo das.