Juõʹvvji da jaauʹri Väʹččer
Väʹččer jânnam lij juõʹvvi, da juõʹvvji kõõskâst lie doohhti veʹrdd uʹccjääura. Lââʹssen jõnn Aanarjääuʹr kuʹǩes keädggai luuʹt da vuõʹppi vuälla poostaijânnma. Kaʹlli årrje jäänaš gneeisin, kååʹtt lij toʹlmmsab šâddvuâlaž ǥu mâka viõstârpeäʹl Aanrest tääuʹjmõs granuliitt.
Väʹččer pâʹjj’jânnam lij âlddsin muõrteʹmes, da jieʹǧǧ lie ââldmõsân poostaijânnam saujjbeäʹlnn. Šââddteʹmes käʹrrav lie keäʹdggai, päiʹkk paaiʹǩi čäccai da rääʹppes. Juõvv’vuõđ paaldâst Väʹččer saujjpeäʹlnn lij jäänmõsân pieʹccmeäʹcc. Vuuʹd tâʹvvpeäʹl sueʹjj koʹšǩǩe uʹrvvreʹssen 1960- lååǥǥast tuõddârlõsttmääiǥa poorrâm diõtt. Sueʹǩǩrååđ jie leäkku mâŋŋa dââʹst oođsnam, peʹce vueʹss vuuʹdest lij âlddsin muõrteʹmes. Väʹččer poostaijânnam šâdd- meäʹccjieʹllišlaajj lie šââddteʹmes mieʹcci šlaajj jie-ǥa toʹben leäkku tuõđi oʹdinaknallšem šlaaj. Jiõŋŋmiâr âlddvuõđ diõtt vuʹvdd lij kuuitâǥ jiiʹjjesnallšem: ǩiđđlooʹddi puättmõš pohtt Väččra Jiõŋŋmiâr looʹddid da Paččjooǥǥlieʹǩǩ Taar beäʹlnn lij aasiast, eurooppâst da aartkiizzâst puättam šlaaji kaaunõõttâmpäiʹǩǩ, koon taaǯǯ viiššlânji tuʹtǩǩee.
Čaʹppesjeäʹǧǧlååʹdd väʹlddkåʹdd
Aanar poostaijânnam lie čaʹppesjeäʹǧǧlååʹdd väʹlddkååʹdd. Låʹdd lij mâʹte Aanar ǩieʹss - tõt äjjan leeʹd vuuʹdest tåʹlǩ siõmmna ääiʹj. Čaʹppesjeäʹǧǧlåʹdd puätt Sääʹmjânnma ǩiđđlooʹddinalla Viõstâr-Afriikkâst vueʹssmannust, da tâʹlles ǥu čaʹppesjeäʹǧǧlåʹdd lij kuâddam peässa, tõt vuâlgg mååusat sauʹjje. Ååreslååʹdd kuâđđje lääʹlled da raʹddjed lååʹddââlgaid. Tõt ǩiõppčaʹppes låʹdd lij alggǩieʹzz poostaijânnam jooʹtti taaurõš, kååʹtt jiõnnad jeäʹǧǧ reeuʹnin. Čaʹppesjeäʹǧǧlåʹdd lij miõllšõõvvâm Sääʹmjânnma, teʹl joba 65 % Euroop čaʹppesjeäʹǧǧlooʹddi pieʹsspaaiʹǩin lie Lääʹddjânnmest.
Uʹccnaauʹdi poostaijânnam
Naauʹdin tåʹlǩ riʹmnnj, puõiddi da nieʹtt lie tääuʹjmõs nääuʹd Väʹččer poostaijânnmest. Kuõbǯǯnääʹll lij vuuʹd saujjbeäʹlnn põõšši, ǩeäʹtǩǩ lij hääʹrves. Vaarvuâllsaž njaalâst jie leäkku leämmaš kuuʹǩǩ ääiʹjest vuâmmšõõzz. Kuuʹmp jåʹtte poostaijânnam čõõđ maaʹtǩeez nuõrttjest viõsttra.
Määŋg kueʹllšlaaj
Poostaijânnam kueʹllšlaaj šâʹdde jeeʹresnallšem luõsskuõʹlin. Vuuʹd alggveärlaž kueʹllšlaaj lie šapšš, jäuʹrrkuʹvǯǯ, räudd, suäʹvvel, vuâsk, nuʹǩǩeš, vueʹšnn, ruʹvddkuâlaž, lååisõõđ da reddruʹvddsaž, kååʹtt lij vuuʹd oʹdinakai särggkueʹll. Jeäʹrben Aanarjääuʹrest lie jeeʹresnallšem šaapš: påʹnnšapšš (jokk- da jäuʹrrkåʹđđsaž), riika da lõsttšapšš di mäiʹvv da riâvâs. Pukid oouddbeäʹlnn peäggtum šapšš-šlaajid ǩiõččâd, što tõk koʹlle seämma šapšš-šlaʹjje. Räudd leʹbe paltsaräudd očndââtt Väʹččer pâʹjj’jânnmest da Aanarjääuʹrest da veâl lââʹssen jõnnräudd leʹbe räudd samai Aanarjääuʹrest.
Aanarjääuʹr tuuʹlvtummuš
Mâŋŋa vääiʹn Ruõššjânnam aaʹlji raajjâd Paččjooǥǥ viõkkstroitteʹl da Aanarjääuʹr rääʹjteškuõʹtte eeʹjjest 1948 ääʹljeeʹl. Aanarjääuʹr leʹjje rääʹjtam juʹn eeʹjjin 1941 -1944, leâša tamm leäi muärrum vääiʹn poodd. Rääʹjtummuš luäđti Aanarjääuʹr kueʹllvââʹllj, da riikk aaʹlji håiddad jaauʹri kueʹllvââʹllj õõlǥtõsišttummšin. Õõlǥtõsišttummuužž aʹlǧǧe eeʹjjest 1976, leâša išttummuužž lie leämmaš juʹn ouddel eeʹjj 1976 išttummšid. Išttummši diõtt Aanra lie puättam kolmm õđđ kueʹllšlaajj: jäuʹrrluõss, rääʹnesräudd da riâvâs da õhtt ođđ šapšš-šlaajj: planktonšapšš.