Heahtá guovllu johtolagat

Vánddardeaddjit duoddaris bálgá alde. Nisu lea bisánan govvet bálgá guoras lean rukses galbba.

Vánddardanjohtolagat ja bálgát

Heahtá guovllus leat luonddubálgát sihke muhtin guhkit vánddardanjohtolat.

Johtolagaid vuolginsajit

Luonddubálgát

  • Jyppyrä bálggis, 2 km vuolgá Skierri šiljus ja dan mielde beassá Jyppyrävári čohka várdobáikái. Bálggis lea merkejuvvvon rukses beaivváš- mearkkaiguin ja dan guoras leat ráhppát ja vuoiŋŋastanbáiki. Bálgá čuozáhat- oahpástagain muitaluvvo guovllu historjjás: mihcamárávvudanvugiin ja sieidegeđggiin. Ruovttoluotta Skierrái sáhttá máhccat unnánaš sierra johtolaga mielde. Jyppyrä bálggis lea Heahtá lagasguovllu johtolagaid oassi (julkaisut.metsa.fi, suomagillii).
  • Goddebálggis, 2 km, ovdanbuktá goddebivddu. Bálggis manná Jyppyrävári lulábealde jalges eatnamiid mielde, main lea álki johtit. Goddebálgá bakte mannet Heahtá lagašguovllu johtolagat: Álššabálggis sihke Palosajávrri ja Báktejávrri bálgát. Goddebálgá guoras leat máŋggat boares bivdorokkit, ákkis ja dávvalat, mat muitalit goddebivdokultuvrras. Bálggis lea merkejuvvon goddebácciide giddejuvvon gacca luottaiguin.

Eará johtolagat

  • Álššabálggis, 4 km, vuolgá Skierri šiljus guovtti vistti gaskkas. Bálggis lea merkejuvvon ruoná johtolatmearkkaiguin. Álgomátkki dat manná seamma johtolaga Jyppyrä čohkkii manni bálgáin. Bálggis mohkasta Jyppyrävári čohka nuorttabeale ja johtolaga gaskkamuttos dat ovttastuvvá čuovggahuvvon álššageidnosii. Ruovttoluotta Skierrái johtolat máhccá Goddebálgá mielde.
  • Palosajávrri bálggis, 9,5 km, vuolgá Skierri šiljus guovtti vistti gaskkas. Bálggis lea merkejuvvon ruškes johtolatmearkkaiguin. Johtolat mohkasta Jyppyrävári čohka nuorttabealde. Dat manná čuovggahuvvon álššageidnosa badjejorbalasa čađa ja manná rastá Jyppyräčielggi. Báljesčielggi fielttis bálggis earrána Báktejávrri johtolagas ja jorggiha luksa Heahtá guovddáža guvlui. Palosajávri báhcá bálgá nuorttabeallái. Go bálggis deaivá čuovggahuvvon álššageidnosa, de dat jorggiha nuorttasdavás. Ruovttoluotta Skierrái beassá Goddebálgá mielde. Oba johtolat lea merkejuvvon ruškes johtolatmearkkaiguin.
  • Báktejávrri bálggis, 18 km, vuolgá Skierri šiljus guovtti vistti gaskkas seamma johtolaga mielde go Álššabálggis, Palosajávrri ja Näkkela bálgát. Báktejávrri bálggis lea merkejuvvon alit johtolatmearkkaiguin. Bálggis joatká Jyppyräs čuovggahuvvon álššageidnosa čađa Báljesčielggi guvlui. Šiššatčielggis Báktejávrri bálggis skirveha oarjjás ja Näkkelii manni bálggis joatká davás. Njárbesjoga lávu maŋŋel Báktejávrri bálggis jorggiha luksa ja Báktejávrri guvlui.

    Rámšaseamos eatnamiid bálgá nalde vánddardeaddji sáhttá oaidnit Báktejávrris, gos jávri oidno vuollin ávžžis go bálggis manná badjin jávrri nuorttabeale fielttis. Johtolaga guoras lea muhtin čáppa guovda, mas šaddet olu boallorásit ja boaresgállárásit.

    Ovdalaš Heahtá Báktejávrri bálggis ovttastuvvá čuovggahuvvon álššageidnosii, man mielde sáhttá joatkit ruovttoluotta Skierrái. Maŋimus kilomettar manná Goddebálgá mielde.

    Báktejávrre bálgá ruossananbáikkiin lea oahpistandávval dehe geaidnogalba. Johtolagas leat rovit, muhto čáhcejeahkki meahccegápmagat leat das fuolakeahttá dárbbašlaččat.
    • Bálvalusat: Šiššatčielggi ja Báljesčielggi gaskkas lea lássejuvvon Siššaha goahti, man sáhttá láigohit. Johtolaga gaskkamuttos lea Njárbesjoga lávvu.
    • Oaidnámušat: Báktejávri, mii lea guhkes ja seakka ávžejávri.
    • Johtolat heive maid meahccesihkkelastimii.
  • Heahttá - Näkkel -johtolat, 26 km, lea bálggis, mii manná Heahtás Näkkela gillái.
  • Heahttá - Bállás -johtolat, 55 km, lea merkejuvvon geassejohtolat, mii manná Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahci viidodagas. Johtolagii vuolgi vánddardeaddji galgá vuohččan rasttildit Ovnnesjávrri fanasgivttain (enontekiolapland.com, suomagillii).

Čuoiganjohtolagat

Heahtá guovllus leat giđaáigge eatnatlohkosaš sierra čuoiganjohtolagaid vejolašvuođat. Álgodálvve dollojuvvo rabas dušše čuovggahuvvon láhttu. Dakkaviđe, go muohta lea dárbbahassii, rahppojuvvo láhttu maid Bassečerrui. Guovvamánu beallemuttos lea buot láhttut juo dábálaččat anus.

Go čuoigá duoddaris leat álohii leame iežas riskkat, maidda gánnáha ráhkkanit. Doppe sáhttá leat ruvaš ja láhttu njeđgo njeađggádahkan álkit. Ii gánnát goassige vuolgit duoddarii almmá buriid biergasiid haga. Láhttogárttaid oažžu Duottar-Sámi luodduguovddážis dahje gárta sáhttá printet Ovnnesa Duottarláhttut Os siiddus (tunturiladut.fi, suomagillii).

  • Čuovggahuvvon láhttu, 10 km. Jyppyrävári birra čuovggahuvvon láhttu sáhttá gohčodit maid vuosttaš muohttaga láhttun, daningo dat rahppojuvvo dakkaviđe go lea muohttán bissovaš muohttaga eatnamii dehege dábálaččat golggot-skábmamánu áigge. Láhttu lea gaskkamutto váttis ja dat heive virolaš ja luomos čuoiganmálliin čuoigamii. Sevdnjes áigge láhttu čuovga cahkkana veiggodettiin ja jáddá eahkediid d. 22.00.

    Čuovggahuvvon láhttui beassá skuvlaguovddáža duohken. Láhttu mielde gizzojuvvo váre nala, gos lea 3,3 km guhkkosaš jorbalashámat mohkki. Badjin jorbalasa galgá garvit vuostebeaivái. Láhttu bajásdoallá Eanodaga suohkan.
     
  • Báktejávrri láhttu, s. 18 km. Johtolahkii lea álkimus vuolgit skuvlaguovddáža duohken čuovggahuvvon álšaláhttu
    mielde. Báktejávrri láhttu earrána čuovggahuvvon álšaláhttus sulaid 1,6 km buohta. Láhttu lea juhkkon álgooasis mielde gaskkamutto váttisin, muhto lahkonettiin Njárbesjoga lávu, de eatnamat jalggodit ja loahppaossodat leanai álki. Láhttu joatká ráidodáluid lahka Njárbesjoga dehe joga gátti mielde Ovnnesjávrái.

    Báktejávrri láhttu mielde sáhttá čuoigat sihke luomos ja virolaš málliin, vaikko dat adnojuvvonai lagamusat virolaš láhttun. Ieš sáhttá válljet goappa guvlui láhttu garvá. Láhttu garraseamos leahtu oažžu Šiššaha goađi goappánai beale derpmiin. Borgga maŋŋel láhttu rahppojuvvo dábálaččat easka Bassečearu, Siosgura ja Onnásvári láhttuid rahpama maŋŋel. Lahtu bajásdoallá Ounaksen Tunturiladut Oy (Ovnnesa Duottarláhttut Os).
    Láhttu nala beassá maid Duottar-Sámi luondduguovddáža šiljus. Dalle lea eambbo ávžžuhahtti čuoigat Báljesčielggi bakte Njárbesjoga lávvui ja doppe Báktejávrri bakte Heahttái.
    • Bálvalusat: Šiššatčielggi ja Báljesčielggi gaskkas lea lássejuvvon Šiššaha goahti, man sáhttá láigohit. Johtolaga gaskkamuttos lea Njárbesjoga lávvu.
    • Oaidnámušat: Báktejávri, mii lea guhkes ja seakka ávžejávri.
  • Heahttá - Bassečearru -johtolat, s. 7 km. Bassečearu beaivestohpui, mii lea Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcis, mannet máŋga láhttu. Buohkaide daidda lea oktasaš dat, ahte vuohččan galgá mannat Ovnnesjávrri rastá. Álkit láhttut leaba Paavodálus (Paavontalo) dehe Heahtá Goađis (Hetan Kota) vuolgi nuorttimus láhttu ja oarjjimus láhttu, maid mielde beassá maid Heahtá guovddážii. Gaskkamus láhttu luohkkájuogu mielde meroštallojuvvo gaskkamutto váttisin.

    Lahttuin sáhttá čuoigat sihke virolaš ja luomos čuoiganmálliin ja dain leat čuoiganláhttut goappánai guvlui. Ieš sáhttá válljet goappa guvlui láhttu garvá. Daningo buot sierra láhttut máhccet ruovttoluotta Heahttái Ovnnesjávrri bakte, de máhccanmátkki sáhttá čuoigat eará johtolaga mielde. Borgga maŋŋel Heahtás Bassečerrui doalvu láhttut rahppojuvvojit vuohččan. Láhttu bajásdoallá Ounaksen Tunturiladut Oy (Ovnnesa Duottarláhttut Os)
  • Heahttá - Bassečearru - Siosgurra -johtolat, 15 km. Siosgurrii, mii lea Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcis, beassá nu ahte čuoigá álggos Bassečearu beaivestohpui. Dohko beassá Heahtá gili sierra báikkiin. Bassečearus čuoiganjohtolat joatká njárbes beahcevuovddis, dassážii go olle guhkes ja seakka soahkeskurčui, gos gánnáha váruhit ovddalboahttiid. Skurčču maŋŋel rahpasa muorahis bálljás. Mátkki gaskkamuttos čuoiganjohtolagas earrána láhttu Sámmálvárrái. Sámmálvári láhttoearu maŋŋel láhttu njiedjágoahtá veahážiid mielde Siosgura guvlui. Doppe lea Siosgura ávdin- ja várrehusstohpu.

    Bassečearus Siosgurrii doalvu láhttu viggojuvvo rahppojuvvot borggaid maŋŋel dakkaviđe Heahttá - Bassečearru -láhttuid rahpama maŋŋel. Siosgura láhttus leat čuoiganláhttut goappánai guvlui ja dan sáhttá čuoigat maid luomos čuoiganmálliin. Láhttu lea Bassečearus ovddos luohkkajuogu mielde meroštallojuvvon gaskkamuttu váttisin. Dan bajasdoalus vástida Ounaksen Tunturiladut ry (Ovnnesa Duottarláhttut rs.).
  • Ullájávrri láhttu, s. 20 km. Ullájávrri láhttojohtolagaide beassá nuorttimus láhttu mielde, mii manná Ovnnesjávrres Bassečearu guvlui. Dán johtolagas Ullájávrris láhttu jorgala gurut beallái Ovnnesjávrri duohken. Láhttu manná Ullájávrri lahka ja ovttastuvvá Onnásvári láhttui sulaid 2,5 km ovdal Bassečearu stobu. Johtolatearus sáhttá joatkit maid Onnásváriid bakte Siosgura guvlui, goas láhttojohtolaga guhkkodahkan šaddá sulaid 39 km.

    Áidna váddásit báiki láhttus lea Bassečearru - Onnásvárri -gaska. Muđuid Ullájávrri láhttu lea meroštallojuvvon luohkkájuogu mielde álkin.

    Ullávári láhttu lea meahcceláhttu, mii rahppojuvvo borggaid maŋŋel maŋimus láhttuid joavkkus. Meahcceossodagas ii leat luistenčuoiganláhttu, muhto luistenstiilla sáhttá atnit dili mielde. Ieš sáhttá válljet goappa guvlui láhttu garvá. Lahtu bajásdoallá Ounaksen Tunturiladut Oy (Ovnnesa Duottarláhttut Os).
  • Sámmálvári láhttu, s. 30 km. Láhttus ii leat merostallojuvvon guđe guvlui galgá čuoigat. Láhttui sáhttá vuolgit nu ahte čuoigá álggos Heahtás Bassečerrui ja doppe viidáseappot Siosgura guvlui nu guhká go Sámmálvári láhttu earrána Siosgurrii manni čuoiganjohtolagas. Heahtá guovllus vuolggedettiin láhttui beassá go čuoigá álggos oarjjimus Bassečerrui manni láhttu mielde, mas Sámmálvári johtolat earrána. Eanas mátkki láhttu manná álkes eatnamiid mielde. Heahtá guovllus čuoiggadettiin ovdal Boastastohpojávrri lávu lea goitge okta dearbmi, gos oažžu garrasit leahtu.

    Ullávári láhttu lea meahcceláhttu, mii rahppojuvvo borggaid maŋŋel maŋimus. Johtolagas ii leat luistenčuoiganláhttu. Láhtu bajásdoallá Ounaksen Tunturiladut Oy (Ovnnesa Duottarláhttut Os).
    • Bálvalusat: Bassečearu beaivestohpu ja Bassečearu gáffestohpu, Boastastohpojávrri lávvu ja Rávdojávrri dolastallanbáiki.
  • Onnásvári láhttu, s. 37 km. Heahtás čuoiganláhttu doalvu Bassečearu beaivestohpui, mas jotkojuvvo gurut guvlui. Onnásvári láhttu mielde garvojuvvo oba Bassečearru birra Onnásváriid bakte ja máhccojuvvo ruoktot Siosgura bakte Heahttái.

    Onnásvári láhttu gánnáha garvit vuostebeaivái. Láhttuossodat Bassečearus Savilampi (láirejávrráš, mas ii leat sámegiel namma) goahtái lea váttis. Oassiń oainnat leat ceakko ja mohkkás luoitimat. Onnásvári láhttu gánnáha garvit miehtebeaivái. Luohkáid buohta gánnáha álohii váruhit vejolaš ovddalboahttiid. Goađis Siosgurrii manni ossodat leat álkit manahahtti eatnamat.

    Láhttu sáhttá čuoigat virolaš čuoiganmálle lassin maid luomos málliin. Láhttu viggojuvvo rahppojuvvot borggaid maŋŋel dakkaviđe Bassečearu ja Siosgura láhttuid rahpama maŋŋel. Láhttu bajasdoalus vástida Ounaksen Tunturiladut ry (Ovnnesa Duottarláhttut rs.).

Čáhce- ja meallunjohtolagat

  • Ovnnesjohka, s. 300 km. Ovnnesjávrris vuolgi Ovnnesjohka lea stuorimus ollásit riikkamet rájiid siskkobealde lupmosit golgi johka. Dat lea miellagiddevaš čuozáhat reaisomelluide. Johkii mihtilmasat leat jorbalágán čázi ja jieŋa jalgen geađggit, mat leat badjerávnnji guovllus váttis fuobmát. Guoikaluohkkájuohku molsahuvvá gaskkal I-III (www.kanoottiliitto.fi, suomagillii). Váddáseamos guoikkat leat Kurkkio, Köngäs ja Molkoköngäs.

    Jos háliidat meallut oba joga Heahtá rájes gitta Roavenjárgga rádjái, de gánnáha várret áiggi unnimusat guokte váhku. Oba mátkkis leat badjel golbmalogi guoikka ja gahčahat gártá badjel 200 mettara. Joga guoras leat gilit, muhto maid guhkes orrumeahttun muotkkit. Ketomellas Roavenjárgii joga lahka manná eatnanluodda.
    • Bálvalusat Eanodaga viidodagas: Lávvu Bearaljávrri gáttis (fuolahusa ovddasvástádus Eanodaga suohkanis), dolastallanbáiki ja Siosguoikka beaivestohpu ovdal Ketomella gili.

Smávva hirsavisti guovdu meahci.

  • Meallunjohtolat álgá Ovnnesjávrri nuortageažis, gosa lea meallunmátki Heahtá guovddážis sulaid vihtta kilomettara. Vuosttaš guoika lea sulaid 400 m guhkkosaš coages ja geađgás Bearalguoika. Guoikka maŋŋel ollejuvvo Bearaljávrái, man nuortaoasis Ovnnesjohkii ovttastuvvá davil golgi Neakkeljohka. Muhtin kilomettara geažes johka viidu johkasuorggi savvonin Joentekiäisis. Dákko buohta Ovnnesjohkii luoitá Vuottesjávrris vuolgi ovddeš Boaresjohka. Johkasuorggis Ovnnesjohka joatká luksa guvlui.

    Meallunmuotkkis sáhttá maid guolástit, muhto gánnáha čielggadit ovdal vuolgima, maid lobiid dárbbaha. Ovnnesjoga Eanodaga suohkana viidodaga ossodagas leat golmma sierra osolašgotti ja Meahciráđđehusa čázádagat. Aitosaš oktasašlohpeviidodat (kalakortti.com, suomagillii) álgá easka Gihttela gieldda bealde.

Sihkkelastinjohtolagat

  • Heahtá gili čađa nuorta-oarji guovllus manná váldegottálaš sihkkelastinjohtolat nr 21. Lulil boađidettiin johtolat 21 manná Keminmaas Kolari ja Äkäslompolo bakte Muonioi ja das Bálojoganjálbmái, mas sáhttá jorgalit Heahtá guvlui. Bálojoganjálmmis johtolaga mielde beassá maid Gilbbesjávrái.

    Heahtá gili buohta johtolat manná sihkkelluottaid mielde ja dat joatká Heahtás nuorttas Bealdovuomi gili bakte Raattamai. Sihkkelastinjohtolat lea merkejuvvon ruškes-vilges sihkkeldovddaldagaiguin.
    • Bálvalusat: Giliid lahkosiin leat orrunsajit ja gávppit. Eanodagas gávppit leat Heahtá, Bealdovuomi ja Gilbbesjávrri gillin.
  • Heahtás sáhttá vuodjit meahccesihkkeliin Näkkela gillái Heahttá - Näkkel -johtolaga, 26 km, mielde. Johtolat lea merkejuvvon ja dat adnojuvvo váttisin.

Mohtorgielkávuodjinjohtolagat ja -luottat

Heahtá guovllos beassá iešguđet guvlui mohtorgielkájohtolagaid mielde. Álkimus vuohki vuoddját johtolaga mielde lea mannat Ovnnesjávrái, man mielde manná mohtorgielkávuodjinjohtolat nuorta-oarji guovllus. Dán johtolagas beassá luksa guvlui Muonioi sihke Bassečearu beaivestohpui. Nuorttas guvlui mohtorgielkkáin sáhttá vuodjit Gihttela guvlui Vuottesjávrri, Bealdovuomi ja Njunnása bakte dehe jorgalit ovdal Vuottesjávrri gili Raattama guvlui. Oarjjás manni johtolaga mielde beassá Bálojoganjálmmi bakte Gilbbesjávrái. Davás guvlui vuolgiba guokte sierra mohtorgielkávuodjinjohtolaga, mat ovttastuvvaba Bálojávrri buohta. Bálojávrris mátkki sáhttá joatkit mohtorgielkávuodjinluotta mielde gitta Gilbbesjávrri rádjái.

Heahtá guovllus mohtorgielkávuodjinjohtolaga mielde gielkkáin vuoddji ii dárbbat háhkat lobiid. Guovllu johtolagaid bajásdoallá Eanodaga suohkan (enontekio.fi, suomagillii). Eanodaga guovllu mohtorgielkájohtolagain eai leat vel dahkkon virggálaš johtolatdoaimmahusat nu ahte dain vuodjin lea iežas ovddasvástádusa nalde.

Dat, geat vulget vuodjit gielkkáin Heahtás meahcceguovlluid bakte Gilbbesjávrái, galget háhkat Meahciráđđehusa mohtorgielkávuodjinlobi (eraluvat.fi, suomagillii), daningo Bálojávrres Gilbbesjávrái manná Meahciráđđehusa mohtorgielkáluodda, mas berrojuvvo máksu.