Sámiid máilmmigovva ja mytologiija

Sámiid boares jáhkkomáilmmi ja árbevieruid lea leamaš váttis dutkat, go eallinvuohki ja kultuvra nuppástuvve fáhkka kristtalaš jorgalahttinbarggu ja eará stáhtalaš doaimma čuovvumuššan 1600 – 1700-logus. Muhtun veardde árbedieđu leat sáhttán čoaggit, muhto eanáš čoaggit ledje báhpat ja vierro kultuvra ovddasteaddjit, nu ahte dieđuin ferte jurddašit várrehusain. Maiddái álbmotdieđalaš sihke arkeologalaš dutkamušat leat čuvgen dološ sámi heakkalaš kultuvra.

Olmmoš ja luondu lea seamma 

Sámiid máilmmigova mielde olmmoš ja luondu leat seamma. Luondu lea leamaš sámiide ruoktu, eallinvuohki, historjá ja boahtteáigi. Sámiid, dego earáidge davvi álbmogiid máilmmioainnus olbmo ja luonddu dássedeattus lea sorjavas goappáge oassebeali buresveadjimis. Daningo luondu birra leai oassi olbmo, vásihuvvui luonddu fápmu oassin olbmo fámu. Olbmo luondogaskavuođa fuotnáneamis ja dássedeattu billašuvvamis čuovui olbmo vuimmiid geahppáneapmi. Máilbmi mii leai birra gudnejahttui ja dan čavddisvuohta várjaluvvui, vai dássedeaddu ii lihkkasivččii. Dakko goggo suopmelaš agrárakultuvra oaidnu leai, ahte olmmoš galgá juogo vuollánit lundui dahje váldit dan kristtalaš oskku linjjá mielde hearrán háldui, figge sámit vuoigáiduvvat lundui nuppástuhtekeahttá dan. Luondduriggodagat geavahuvvojedje dušše dan veardde go leai vealtameahttun, daningo heakkas bissun ádddejuvvui leat sorjavaš luondduriggodagaid ođasmuvvamis. Maiddái dálá sámiid jurddašanvuogis lea eanáš oasis seilon áddejupmi olbmo ja luonddu oktavuođas sihke gaskavuođa sorjavašvuođas.

Shamánisma ja rituálat 

Iešguđetlágan rituálat veahkehedje bajásdoallat gaskavuođa olbmo siskkáldas ja olbmo birra leahkki máilbmái sihke oktagasa ja servoša dásis. Doaibmamiin dihto láhkai sihke čuovvumiin láhttenmálliid ja njuolggadusaid jurddašuvvui ahte sáhttá váikkuhit lundui ja olbmo eallindiliide. Luonddubálvaleapmi leai sámiid heakkalaš árbbis dehalaš oasis. Ipmiloruhat ledje luondduhálddašeaddjit, dego bajána-, biekka-, čázi- ja bivdoipmil. Stuorámus oassi sámiid meanuin ja rituálain gulai ealáhusa skáhppomii, erenoamážit meahcástussii ja guolástussii. Oaffarskeaŋggaid mielde bivdojuvvui buorre sálaš, ja go luondu attii biepmu, dan ovddas fas vuorustis  giite skeŋkkaiguin.
Sámiid shamánisma lea leamaš vuohki hábmet máilmmi ja doaibmat das. Máilmmi ráhkadus  čoahkkanii golmma dásis: eatnan vuolde, gaskasažžas dahjege eatnama alde ja almmis. Eatnan vuolde orro oamehaččat ja gufihttarat, gaskasažžas olbmot ja hálddašeaddjit ja almmis ipmilat. Shamána, davvisámegilli noaidi, leai sámeservoša dehamos lahttu, guhte bajásdoalai máilmmiortnega olbmuid siste. Noaiddi bargun leai ovddidit servoša buresveadjima. Son leai oktavuođas jápmima maŋŋásaš máilbmái, buoridii buohcciid ja einnostii boahtteáiggi. Son doaimmai meahcástusa ja guolástusa dorvvasteami dihte, návddašanguovlluid gáhttema dihte ja fuolahii luondduriggodagain. Noaiddi dehalamos rituáladiŋga leai meavrresgárri, man bohcco náhkis geldojuvvon čuočča ala ledje sárgojuvvon myhtalaš govvosat. Noaidi jámálgii goavddi mielde ja su siellu vulggii ealli hámis ollašuhttit doaimmaidis. Stáhtaváldi ja girku duššadedje dahje duoguštedje ja dolvo eret sámeguovllus máŋggaid sámiid meavrresgáriid. Dál eanáš oassi stájideamis seston sámiid meavrresgáriin lea rádjojuvvon olgoriikkalaš museaidde.

Ipmilat ja luonduhálddašeaddjit 

Áddjá (dovdojuvvon sámegillii ee. namain Äijih, Dearpmes ja Horagállis) leai sámiid dehalamos ipmilhápmi. Áddjá attii olbmuide eallima ja suodjalii sin dearvvasvuođa. Balvvaid hálddašeaddjin son várjalii olbmuid báhás vuoiŋŋaid ovddas go  sii vulge guolástit ja meahcástit. Anáraččain ledje  Anárjávrris máŋggat Áddjá-nammasaš bassi bálvalansajit, beakkánamosat dain Ádjásealggis (Ukonselkä) ja Ádjájávrris (Ukonjärvi). Áddjás leai eamit Áhkku, anársámegillii Ákku. Árbbi mielde Áddjá ja Áhkku leaigga bárra. Dás ovdamearkan leat ee. Anárjávrri Ádjásuolu (Ukonsaari) ja Gálguvárri(Kálguváári, kálgu = eamit) dan lahkosis, sihke Ádjájávrri  Áddjá ja Áhkku.

T. I. Itkonen čállá  Suomen lappalaiset – girjjistis Áddjás:

”Bajánis lea veahčir, mainna dat časká báhás vuoiŋŋaid oaivái. Baján addá olbmuide eallima, suodjala sin dearvvasvuođa nu, ahte jápminge ii sin áitte su dáhtokeahttá. Go bahás vuoiŋŋat vahágahttet sámiid meahccebivddu ja guolásteami ja Baján addá daidda ánssášuvvon ráŋggáštusa, bálvalit olbmot su ovdal earáid (ipmiliid). – – Nuortadavvi-Anára badjesámit namahedje Bajána ’balvvaid hálddašeaddjin , guhte boahtá buhtistit áimmu dávddain. Päjän-äd’dä (Baján-áddjá) vuodjá vilges balvvain, sealggistis lávka, gos leat njuolat dahjege álddagasat, ja gieđastis guokte guovdnje biergasa, dego muorragohpat, maid okttii časkkedettiin šaddá čeargun. Son sádde arvvi, ahte álddagasat eai boalddášii eatnama.”

Áhkus Itkonen čállá:

”Áddjá guoibmi leai áhkku(Ákku). Dán ássanbáiki ,ii nu bassi ja bálvaluvvon go Áddjá, lea alla seammanammasaš várri Anárjávrri máttaviestargáttis, dan ja Ádjájávrri gaskkas. Ádjásullos gádde ahte váccahat manná jávrre vuoli Áhkku lusa, man mielde duot alla guoimmit háleštedje nuppideaset.”
Biekkaipmil, Biegga-almmái, hálddašii biekka ja leai mearkkašahtti erenoamážit danne, ahte son sáhtii fievrredit bohccuid bidjamiin biekka bossut jámma seamma guovllos. Biekkaipmilii lea oaffaruššon ee. Anára Tuulispää alde, sullii logi kilomehtera geahčen Anára girkosiiddas. Beaivváža hálddašii Beaivváš, masa oaffaruššat mihcomáraid ja čakčat. Čáziipmilis, Čáhcealmmái, sávve maid goas háliidedje, ovdamearkan ruđaid, gottiid, guliid dahje mádjigiid. Máttáráhkká leai eallima eadni ja su golbma nieidda Sáráhkká, Uksáhkká ja Juksáhkká eará mearkkašahtti sámit erenoamážit nissonvuhtii, riegádahttimii ja goahtái gullan nissonipmilat.
Beakkánamos sámiid háldit ja luondduheakkat ledje earret eará ruovttu-, čázi- ja meahciháldit, olbmuide bahás stállu, olbmuid borri ja vara njammi vuovru, lottiid suodjaleaddji loddedžan, mánáid balddáhalli lávvaráddjá ja skuŋká sihke eatnan vuolde orru tšahkkal-ulddat, gufihttarat ja ulddat. Sámi mytologiijas hálddašeaddjit ja háldit ledje olu, daningo luonddus juohkehaččas ledje iežaset hálddašeaddjit.

Sieiddit

”Sámit bálvaledje geđggiid, bidje daid ipmilin ja
vuide guolevuojain ja bohccobuiddiin, dasgo olbmo sohka 
lea dakkár, ahte galgá bálvalit juoiddá, vaikko  ii Ipmilis 
dieđe maidige.”
– Boares sápmelašalmmái S. Paulaharju mielde

Sieidi (davvisámegillii sieidi) dahjege bálvalansadji leai dehalaš oasis sámiid rituálain. Bálvalansajit ledje dávjá birrasisttis juoga nu láhkai earuhuvvi ja spiehkkaseaddji luondduráhkadusat – alla bávttit, stuorra geađggit, guddot, muorrastoalpput, sullot, gáldut dahje duoddariid čohkat. Geađgesieiddit ledje muorrasieiddiid dábálabbot ja dat atnojuvvojedje eanemus bassin. Siiddain, dahjege sámiid giliservošiin ledje iežaset sieiddit, muhto seamma láhkai sieiddit ledje maid sogain, bearrašiin ja ovttaskas olbmuin. Guolásteaddjiin, meahcásteaddjiin ja badjeolbmuin ledje iežaset bálvalansajit: guollesieiddit, goddisieiddit ja boazosieiddit. Guollesieiddit ledje čázádagaid guoras, vuovde- ja badjealbmáid sieiddit dábálaččat váris dahje duottaris. Ledje maiddái sieiddit, main sáhtii bivdit veahki máŋggalágan dárbui fuolakeahttá ealáhusas. Sieiddiid mearkkašupmi sáhtii nuppástuvvat nubbin áiggiid mielde ja ealáhusaid nuppástuvadettiin. Olbmot fitne dábálaččat bálvaleamin sieiddiid ássansajiideaset lahka, muhto ovdamearkan Gihttela áibmadas Taatsi sieiddi bohte bálvalit guhkesge mátkkiid geažes.

Oaffaruššamiin sieiddiide, dasgo dihttojuvvui ,ahte luondduriggodagat váikkuhit olbmuid bivdolihkkui. Váldoáššis dušše albmát ožžo hárjehit oaffaruššanmanuid, muhto nissoniidda diehtit maid ahte siidjiide ledje iežaset oaffaruššansajit, ovdamearkan Anárjávrri Njiŋŋelassuolu (Naarassaari). Stuorra bassivuođa dihte sieiddi galggai lahkonit gudjedahttimiin. Ovdal bidvui vuolgima mannojuvvui sieiddi lusa átnut árbmugasvuođa ja veahki. Sieiddis sáhtte jearrat rávvagiid ovdamearkan das, gosa guvlui galggašii mannat. Dasa logahalle báikenamaid, ja man nama máinnašettiin sieidi lihkastii, dohko guovlluid vulgui. Sieidi vuidojuvvui guliid ja ealliid buiddiin ja varain ja ovdanbuktojedje bivdagat. Juos sálaš ii boađašii, lohpiduvvui sieidái ahte vuorustis buktojuvvo oassi sállašis giitosin. Guollesieiddi giite buktimin dasa skeaŋgan guliid oivviid dahje olles guliid. Sieiddiid vuide guliid buiddiin, čoliin ja suljuin. Goddesieidái bukte gotti čorvviid, oaivvi dahje muhtumin juoba olles ealli ja dan vuide gotti buiddiin ja varain. Boazosieidái bukte buoremus herggiid njeaidán čorvviid, bohcco dávttiid, gálluid ja duljiid. Ođđaset áiggiid sieiddiide lea oaffaruššon maiddái viinna, duhpáha, vuoja, ruđa ja eará árvobiergasiid. Jurddašuvvui, ahte sieidi oažžu vuoimmi iežas oaffariin ja ráhkada dasa oaffaruššon ealliin ođđa ealliid.

 
”Lea fuones dálki.
Geassit dál bálvvusguoli.
Juos fidnet bures guoli,
de gal vuoiddadat du buiddiin.
Gal don, rávki, leat das ruston.
Muhto juos fidnet bures guoli,
de gal mii dutnje buktit buoiddi,
ja buhtistat du.”
”Juos fidnet gottiid,
de stuorra námmačorvviid 
mii dutnje buktit.”
”Juos fidnet guliid,
stuorra čuovčča,
de stuorra čuovččaoaivvi
buktit dutnje. 

– Boares lávlagat ja ságát sieiddiide S. Paulaharju mielde

Juos sieidi ii deavdde iežas geatnegasvuođa bálvaleaddji vuostá, sáhtii oažžut ráŋggáštusa. Sieiddi rávddas časkui bihttá luovus, buktojuvvon oaffarat dolvojuvvojedje eret dahje sieidi boldojuvvui. Sieidi sáhtii goit dalle čájehit iežas vuimmiid. Samuli Paulaharju muitala girjjistis čuovvovaš dáhpáhusas:
”Deanuolmmoš fidnii luosa boađustis ja attii oasi sieidái maid. Muhto deaivvaiba dalle nu, ahte luossa ii fitnašuvvan muhtun beaivái. Deanualmmái suhtai, manai ja rissii soahkeduorggaiguin  iežas ipmila ja bilkidii:

”It don leat mihkkige ipmil!
Vaikko mun lean du vuoidan buiddiin,
it leat addán munnje guoli.”

Go guollealmmái vuot manai buođus lusa, de garra spálli bálkestii fatnasa gopmut, ja áddjá masá  juo heavvana. Baluid  siste náđui guollealmmái geađggi lusa bivdit, ahte dat ii šat livččii suhtus.”

Beakkán sieiddit Suomas leat ee. Áddjá Anárjávrris, Taatsi sieidi Gihttelis, girkobákti Muonios, Vuovdaguoikka goddesieidi Ohcejogas ja Neahkkila sieidegeađgi Eanodagas. Eanáš oassi sieiddiin leat duššaduvvon systemáhtalaččat sámiid kristtalašoskui jorgalahttidettiin.

Gáldut:
Itkonen, T. I. 1948. Suomen lappalaiset vuoteen 1945. II oassi. WSOY. Porvoo.
Paulaharju, S. 1932. Seitoja ja seidan palvontaa. Suopmelaš girjjálašvuođa searvi. 
Pennanen, J. & Näkkäläjärvi, K. (doaimm.). 2000. Siiddastallan – siidoista kyliin. Anára sámemusea prentosat nr 3. Jyväskylä.
Pentikäinen J. 1995. Saamelaiset. Pohjoisen kansan mytologia. Suopmelaš Girjjálašvuođa Searvvi Doaimmahusat 596. Hämeenlinna. 408 s.