Giehtaruohttasa meahcceguovllus viiddis duoddarat ollet albmeravdii. Goaves dálvviid ja čuvges gesiid váldegottis ellet šlájat, mat eai gávdno eará guovlluin Suomas.
Suoma alimus duoddarat
Giehtaruohttasa meahcceguovllus allodaterohusat leat stuorrát ja báikkuid meahcis lea váttis johtit. Guovllu oarjedavvečiega váldoduovddan leat máŋggat badjel duhát mettara allosaš várit ja daid máŋgga sajes gokči juovvás bálljásat. Duoddariin alimussii ceaggá Háldi, Suoma alimus duottar, man čohkas mannet jahkásaččat sulaid 3000 vánddardeaddji.
Duoddara elliide gullet ee. goddesáhpán, sáhpán, nirpi ja dieđusge boazu. Giehtaruohttasa meahcceguovllus ii šatta ollenge beahci, áidna muorat leat lagežat. Eanas guovllut leatge bálljásat, main ii šatta muorra obanassinge.
Áidnalunddot šattolašvuohta
Giehtaruohttasa meahci dilit leat áidnalunddogat Suomas. Giehtaruohttasa eará riikkaoasi nuorat báktevuođus lea eambbo alkaliija go vuođđobákteguovllus ja danin dat lea buoret šaddanbáiki gáibideaddji šlájaide. Guovllus leat máŋggat šattut, mat eai šatta eará báikkes eatnamisttámet. Máŋggat guovllu hárvenaš šattuin leat ráfáidahttojuvvon.
Giehtaruohttasa badjeduoddariin sáhttá oaidnit ebmos várrešattuid, dego noarssa, duottarčoalcci ja gironbiellorási. Jassabáikkiin sáhttá gávdnat riššanoarssa ja gálkás bávttiin duottararnihka ja báktesuorbmarási. Giehtaruohttasa meahcceguovllus šaddet maid valjis Suomas hárvenaš šattut, dát leat ee. ruvsocammu, stuorabusságeahpil ja duottarčikŋa.
Goddesáhpána ja rievssaha eatnamat
Giehtaruohttasa meahcceguovllu fástaássiide gullet ee. rieban, buoidda ja luostesáhpán. Maiddái goddesáhpána dehálaččamus álgoruoktoguovllut gávdnojit Giehtaruohttasa jassabáikkiin. Dáin báikkiin goddesáhpánat vulget vánddardemiide, mat guhkimus muttos leat ollán gitta Sámi leana lulliráji rádjái. Ovddit háve goddesáhpánat leat vánddardan 80-logu álgobealde.
Hárvenaš njiččehasain Giehtaruohttasa meahcceeatnamiin oaidná ee. albasiid, njálaid ja getkkiid. Maiddái gumppet ja guovžžat sáhttet guossástallat guovllus.
Daningo Giehtaruohttasa dálvi lea hui galmmas ja gos lea muohta, dušše hárve loddešládja bastá orrut dálvvi guovllus. Šattohis diliide leat goitge hárjánan davviguovllu eananlottit rievssat ja giron sihke daid bivdi rievssatfállit. Maiddái vuovdegaccet ja gaccet dálvádeaba Giehtaruohttasa meahcceguovllus.
Giehtaruohttasa meahcceguovllus bessejit oktiibuot 89 loddešlája, main eatnasat leat bárbmolottit. Bárbmolottiin Giehtaruohttasa rádjái cevzet ee. bárbmofálli, gáhkkor, skáiti ja vintán. Hárvenaš lottit guovllus leat ee. gálbbenjunčuotnjágat ja skuolffit.
Guollebivdi paradiisa
Giehtaruohttasa stuoraduottarguovlu lea guollebivdi paradiisa. Máŋggain guovllu jávrriin lea rávdu. Seamma jávrri rávdduid sturrodat sáhttá molsašuddat olunai. Máŋggain jávrriin leat maid unnarávddožat.
Giehtaruohttasa meahcceguovllu johkačáziin lea váljis dápmot ja hárre. Stuorimus Giehtaruohttasa guovllus bivdojuvvon hárret leat leamaš juobe guovttegilosaččat. Buorit guollejogat leat ee. Boazoeatnu, Ropmaeatnu, Válddejohka ja dieđusge Leahttáseatnu, gosa lea maŋimus jagiid gorbmon juobe luossa.
Hárvenaš beaivelottit
Gilbbesjávrri guovlu, eandalii Sáná, lea beakkán valljás beaiveloddešlájastis. Hárvenaš beaivelottit leat valjis maid Giehtaruohttasa meahcceguovllus. Guonjarváris ja Urttasvákki duottarbávttiin sáhttá oaidnit dušše dákkár eallinbirrasis ealli šlájaid.
Dutkanmátkkálaš Giuseppe Acerbi mielde navdojuvvon beaiveloddi, dieđalaš nama mielde Acerbia alpina, loaktá Giehtaruohttasa meahci duottarbadjosiin. Doppe sáhttá deaivat maid dakkár beaiveloddešlájaid, mat eai leat eará sajes Suomas.