Ánnjaloanji luonddusuodjalanguovllus (finlex.fi, suomagillii) johttin lea ráddjejuvvon. Oahpásmuva ráddjenguovlluid Kartat-siidduin ja Retkikartta.fi:s (suomagillii).
Gudnejahte luonddu
Biebmoeallit
Lihkadeapmi
Gohtten
Dolastallan
Ribahis vánddardeapmi
Guolásteapmi
Murjen, guobbariid ja šattuid čoaggin
Mohtorgielkkáin johtin
Beanaráidduin vuodjin
Eará njuolggadusat ja rávvagat
Sesoŋŋaáiggit
Dorvvolašvuohta
Gudnejahte luonddu
Juohkehačča vuoigatvuođat (suomagillii) leat vuoimmis Giehtaruohttasa meahcis.
Doaibmat ja lihkadit nappo luonddu gudnejahttimiin. Oahpásmuva Vánddardanetikehttii.
Lea gildojuvvon doallat biepmohasealliid luovus. Meahccebivddus ja boazobargguin beatnagat sáhttet leat luovus dáid doaimmaid oktavuođas.
Lihkadeapmi
Ánnjaloanji luonddusuodjalanguovllus lihkadeapmi lea gildojuvvon miessemánu 15. beaivvi ja čakčamánu 1. beaivvi gaskasaš áigge.
Giehtaruohttasa meahcceguovllus (Suomanjárggas) stáhtaid ráját leat dávjá fuomášmeahttumat.
Rájáid rasttildettiin galgá muitit, ahte ii fievrrit fárustis tullema vuollásaš dávviriid. Rájá rasttildeami beatnagiin plánen johtti galgá leat oktavuođas Tullui (tulli.fi, suomagillii) buriin áiggiin ovdal plánejuvvon vánddardeami. Ruŧŧii manadettiin manadettiin galgá dahkat almmuhusa Ruoŧa tullii neahtas dahje rádjerasttildanbáikkis (tullverket.se, ruoŧagillii). Beatnagiid doalvun ja buktin Norgga ja Ruoŧa rájáid rastá lea muddejuvvon dárkilit. Dieđut beatnagis gáibiduvvon boahkuhemiin, máhtodálkkodeamis ja jiellateallipássas leat Biebmodoaimmahaga siidduin (ruokavirasto.fi, suomagillii).
Gohtten
Gohtten lea lobálaš juohkehačča vuoigatvuođat mielde.
Dolastallan
Meahcceguovllus sáhttá cahkkehit dola almmá sierra lobi, muhto unnán muoraid guovllus ii leat ávžžuhahtti. Eanodaga guovllus eai mieđit eanamuora váldinlobiid, muhto dola sáhttá cahkkehit dušše eatnamis čohkkejuvvon ovssiin ja rissiin. Ávkkástala boares dolastallansajiid, jus dakkárat leat. Stobuid boaldinmuorravuorkkáin ii oaččo váldit muoraid dollii, muhto dat leat oaivvilduvvon dušše stobuid liggemii.
Dolastallan eanabuollinváruhusa dahje sitnobuollinvára áigge lea gildojuvvon. Dolastallan lea gildojuvvon eanabuollinváruhusa dahje sitnobuollinvára áigge maiddái dolastallansajiin. Dárkkis váruhusaid mat leat fámus (ilmatieteenlaitos.fi, suomagillii).
Dolastallan lea lobálaš dušše lovdojuvvon dolastallansajiin ja stobuid dolastallansajiin, main lea suovvabohcci.
Ribahis vánddardeapmi
Eanemusain Giehtaruohttasa meahcceguovllu ávdin- ja várrehusstobuin leat vel ruskalihtit. Sávvojuvvo, ahte meahccevánddardeaddjit buktet iežaset bázahusaid eret meahcis.
Borramušbázahusaid ja eará biobázahusaid sáhtát guođđit vuoiŋŋastanbáikki kompostorhivssegii.
Smávva meari buhtes báhpára ja kartoŋgga sáhttá ávkkástallat cahkkehahkan dollasajis dahje ávdinstobu árranis. Eará bázahusaid – dego alumiidnafolio sisdoalli báhkaid dahje plastihkka – ii oaččo boaldit dolas, daningo dain sáhttet šaddat bieđgankeahtes bázahusat ja mirkolaš gássat.
Loga lasi ribahis vánddardeapmi.
Guolásteapmi
Guovllus sáhttá oaggut ja rudneoaggut juohkehačča vuoigatvuođain (suomagillii) jávrečázadagain.
Lasidieđuid Giehtaruohttasa guolásteapmi.
Dárkkistit goit oaggut ja rudneoaggut oassis guolástannjuolggadusat (eraluvat.fi, suomagillii)
Guolásteaddji ferte dárkkistit guolástanráddjehusaid čujuhusas kalastusrajoitus.fi (suomagillii).
Murjen, guobbariid ja šattuid čoaggin
Čoaggit murjjiid ja guobbariid ja šattuid váldin lea lobálaš.
Muoraid ovssiid, dego urbbiid ja duovlli, čoaggimii dárbbaša goittotge álo eanaoamasteaddji lobi.
Mohtorgielkkáin johtin
Muitte, ahte skohtervuodjin ii leat juohkehačča vuoigatvuođat. Lustaskohtervuodjin lea lobálaš dušše merkejuvvon mohtorgielkájohtolagain ja -luottain ja čáziid alde.
Skohtervuoddji sáhttá vuodjit almmá ofelačča:
- Victoria-johtolagas, mii johtá Suoma ja Ruoŧa rájá mielde Muonás Gilbbesjávrái. Johtolat lea nuvttá.
- Bálojávrris Gilbbesjávrái johtán mohtorgielkáluottas ja čuggestatluottain: Čiekŋalisjávri-Gárasavvon ja Ávžžášjávri-Viššát. Luottas vuojedettiin galgá leat skáhppojuvvon mávssuvuolálaš Meahciráđđehusa riikkaviidosaš luoddalohpi (eraluvat.fi, suomagillii).
- Gilbbesjávrri gili guovllus, gos mohtorgielkáluottaid dikšu Gilbbesjávrri láhtut. Mávssuvuolálaš luoddadikšunmávssu galgá čađahit čujuhusas kilpisjarvenladut.fi (Kilpisjarvenladut.fi).
Muittáthan, ahte luottas spiehkkaseapmi ii leat lobálaš almmá eanaeaiggáda lobi!
Eará sajis Giehtaruohttasa meahcceguovllus:
- Stuorraduottarguovllus lea rissemearkkain ja safárijohtolagain safárifitnodagaid ofelastimiin.
- Sierradáhpáhusain lea vejolaš skáhppot mávssuvuolálaš meahccejohtaluslobi luottaid olggobeallái ovdamearkan dutkama várás dahje giddodahkii johtimii.
Mohtorgielkká kárttat
Beanaráidduin vuodjin
Beanagessosiin vuodjin lea meahcceguovllus lobálaš, muhto boazodoalloguovllus galgá čuovvut earenoamáš várrugasvuođa. Bohccuid heađušteapmi lea gildojuvvon. Ale bisset gessosa bohccuid buohta oppa čuovgagovvemage dihtii. Eandalii giđđadálvve heađušteapmi sáhttá dagahit mearkkašahtti vahága, ja mielddisbuktit buhtadusgáibádusaid. Muitte álo giddet boazoáiddiid verráhiid.
Váldde vuhtii eará johttiid eandalii idjadettiinat. Geasusbeatnagiid buktin sisa ávdin- várrenstobuide lea gildojuvvon. Maiddái geasusdoibmii gullevaš gaskaomiid seailluheapmi stobuin ja fuolahanráhkadusain lea gildojuvvon.
Beatnagiid galgá doallat álo lávžegeažis. Beatnagiid galgá giddet unnimustá 50 mehtera duohkái stobus, iige daid oaččo giddet fuolahanráhkadusaide. Fuomáš, ahte Suomanjárggas eai stobu lahkasiin leat muorat, maidda beatnagiid sáhtašii giddet. Stobu lihtiid geavaheapmi beatnagiid biebmamis lea gildojuvvon. Beatnagat eai oaččo leat čázádagaid alde, amas eai nuoskkit juhkančázi.
Beatnagiid baikkaid galgá čoaggit eret stobuid lahkasiin. Jus stobus lea beanapárka, baikkaid galgá bidjat daidda oaivvilduvvon bázahuskássii. Kássii ii oaččo bidjat eará bázahusaid. Beatnagiid livvadanoalggaid guođđin stobu šilljobirii lea gildojuvvon. Beanapárkkat leat Dearpmašjávrris, Čoahpejárvvis, Megonjávrri ávdinstobus ja Bihčosjávrris.
Beanageasusfitnodatdoaibma gáibida lobi.
Eará njuolggadusat ja rávvagat
Ávdin- ja várrenstobuid muoraid oažžu ávkkástallat dušše stobu liggemii, ii dolastallamii. Doaimma suvdilit ja boaldde muoraid ja gássa seastevaččat. Buot boaldinmuorat ja ja gássaboahtalat fievrriduvvojit čuđiid kilomehteriid duohken.
Giehtaruohttasa lea earenoamáš boazodoalloguovlu, ja bohccuid heađušteapmi lea gildojuvvon. Ane beatnaga álo gitta ja govčča boazoáiddiid verráhiid go jođát dain.
Earáide doaimmaide go mat gullet juohkehačča vuoigatvuođaide dárbbaša váldonjuolggaduslaččat Meahciráđđehusa lobi dahje miehtama. Dákkáraš doaimmat sáhttet leat ovdamearkka dihtii dutkamušdoaibma, ordnejuvvon dáhpáhusat ja ealligovaid dahje reklámaid govven meahcis. Lassidieđut lobit: dutkan- ja johtinlobit (metsa.fi) ja dáhpáhusaid lobit ja almmuhusat (metsa.fi).
Meahciráđđehusa máđijaid ja ráhkadusaid geavaheapmi fitnodatdoaimmain máksá álo.
Sesoŋŋaáiggit
Bivnnuheamos vánddardanmánut leat cuoŋománnu ja borgemánnu. Bivnnuheamos johtolat lea Kalohttageinnodat.
Dorvvolašvuohta
Oahpásmuva guovllui ovddalgihtii. Máđija alde bissun ja dálkeeinnostusaid ja váruhusaid (ilmatieteenlaitos.fi, suomagillii) čuovvun lea ávkin tuvrra lihkostuvvamis.
Geahča maiddái du vánddardančuozáhaga áigeguovdilis-siiddu.
- Go johtá Giehtaruohttasa meahcceguovllus, de galggale leat fárus aŋkke gárta, kompássa ja áššálaš reaisobiergasat reaissu guhkkodaga mielde. Muitte, ahte duoddaris dálkkit rievddadit hui jođánit ja geassetnai sáhttá muohttit.
- Gárvot meahccetuvrraide ivdnás biktasiidda ja dálkki mielde.
- Mielde gánneha fievrridit álo juhkančázi ja hivssetbáhpára.
- Čáhci lea dábálaččat jugahahtti guovllu rávdnječáziin. Luonddučáziid eai goittotge dutkka ja ávkkástallan lea juohkehačča iežas ovddasvástádusa alde. Liegga dálkkiin čázi galgá vuoššat. Stobu lahkasis čázi gánneha váldit stohpogirjjis čujuhuvvon báikkis vuosterávnnji bealde doarvái guhkkin ráhkadusain.
- Meahcis vánddardeapmi lea mihá eambbo gáibideaddji go dihkkáduvvon geinnodagaid mielde johtin, danin doppe jođedettiin dárbbahuvvo vánddardanvásáhus.
- Muitte guođđit dieđuid iežat birra, iežat áigedávvalis ja johtolatplánas ustibiidda ja lagamus olbmuide.
- Dieđut melodeami dorvvolašvuođas ja dárbbašlaš biergasiin: Turvallista melontaa (melontajasoutuliitto.fi, suomagillii).
- Váldde mielde vuosttašveahkki dárbašiid. Jus dus reaissustat boahtá heahti, ovdamearkan láhppot, lápmašuvat dahje áiccat meahccebuollima, riŋge nummirii 112 ja daga heahtedillialmmuhusa.
- Mátketelefovnnaid gullon: Vaikko Suoma mátketelefonfierpmit gokčet viidát riikka, de sáhttet Giehtaruohtasa meahciguovllus leat dakkár sajit, main telefovdna ii gullo. Dárkkis mátketelefonfierpmi gullonguovlluid iežat mátketelefonoperáhtoris. Itkosajiin sáhttá veahkehit, jos manná eará eatnama allelut ja jalges báikái. Dábálaččat 850-900 m allodagas telefovdna fáhte fierpmi.
- Giehtaruohtasa Norgga rájá lahka oažžu álkit oktavuođa Norgga fierpmi bokte, go telefovnnas lea automáhtalaš fierbmeválljen alde. Vuostáiváldi nummira ovddas galgá leat dalle eanadovddaldat +358 ja telefonnummir almmá vuosttas nolla.
- Muhtumin ravdaguovllus riŋgedettiin doaibmá, jus bidjá teakstadieđu nummirii: riŋge munnje, ja doallá telefovnna nu badjin go vejolaš, dalle telefovdna sáhttá lihkostuvvat vuostáiváldit háladeami. Dalle gánnáha omd. mannat allelažžii, jalges sadjái ja/dahje váldit telefovnna SIM-goartta eret heahteriŋgema boddii. Gánnáha maid váldit vuhtii, ahte sierralágán mátketelefuvnnaid gaskkas leat gullonerohusat.
- Gánneha atnit telefovnna liekkasin. Dihto telefonmállet eai doaimma buollašis. Vai du mátketelefovnnas ii noga rávdnji, váldde mielde ovdamearkan liigerávdnjerusttega, liigebáhttera dahje boares telefovnna, mas báhtter doaibmá.
- Vánddardeami ABC
