Avviljoga Kultala

Stáhta huksehii Avviljoga Kultala dahjege Kultala Stationi 1870:s golli roggama ja gávppi bearráigeahččama várás. Ovddeštuvvon Kultalas sáhttá dego ođđasit muosáhit golleroggiid eallima, barggu ja doaivagiid badjel čuohte jagi duohken.

Avviljoga golli gávdnui, go senáhta sádden dutkanjoavku kártii golli gávdnoma Davvi-Suomas geassit 1868. Čakčat maŋimužžan lei vel vuorus Avviljohka, ja viimmat dutkanjoavku lei lihkkohan rivttes sadjái. Juo moatte beaivvi golledoidima maŋŋá čielgagođii, ahte Davvi-Suoma meahcceguovlluid mávssoleamos gollegávnnus lei gávdnon.

Avviljoga ala boahtigohte olmmošeatnatvuođat juo maŋit gease, go guokte hárjánan gollealbmá leigga doidán doppe 2 kg golli. Diehtu golli gávdnomis leavai johtilit miehtá riikka, ja fargga ledje juo Avviljoga alde čuohte albmá gollelihku geahččaleamen.

Avviljoga Kultala gullá riikka dásis mearkkašahtti kulturbirrasiidda ja lea huksensuodjalančuozáhat.

Bálggis Avviljoga Kultalai rohtte meahccebiilageainnu geažis lahka Pahaoja gámppá. Pahaojai manadettiin vuoját vuos eret njelješgeainnus Laanilas sullii 15 km Guhtura guvlui ja de jorggihat kioskka nurkkis olgešbeallai Soahtejogageainnu ala. Soahtejogageainnu mielde vuoját sullii 8 km ja de jorggihat gurutbeallai Pahaojai.

Pahaoja parkerensajis lea sullii kilomehter vázzit Pahaoja gámppá lusa. Soahtejoga rastá beassá ođđa šalddi mielde. Pahaojas lea vázzit 12 km Avviljoga Kultalai.

Kárttaide merkejuvvon johtolat Guhturgeainnus Kultalai boares Rovanena eatnangeainnu mielde ii leat šat anus iige dat leat merkejuvvon meahccái. Bálgá lea báikkuid váttis earuhit, iige dan mielde riekta gánnát johtit.

Johtinoktavuođaid birra lea muitaluvvon dárkileappot Bátneduoddara meahcceguovllu siidduin.

Bálvalusat

Ávdin- ja várrehusstobut

• Avviljoga Kultala ođđalágan stohpu Kultala Stationi šilljobirrasis lea ávdin- ja láigostohpu.
• Pahaoja stohpu leat Soahtejoga nuorttabealegáttis, s. 500 m Guhtura geainnus earráneaddji Soahtejoga meahccebiilageainnus Pahaoja suorggi geažis.
• Avviljoga Kultala gátti suovvasávdni lea museavisti, iige dat leat oaivvilduvvon vánddardeaddjiid atnui.

Kultala Kruvnna Stationi

1870:s, dakka maŋŋá golli gávdnoma, stáhta huksehii Avviljoga Saariporttikoski gáddái doarjjabáikki golleroggama bearráigeahččan ja hálddašan dihte. Kruvnna doarjjabáikkis golleroggiid ohcanlobit dárkkistuvvojedje, gávdnojuvvon golli vihkkejuvvui ja das berrojuvvui vearru stáhtii.

Kultala Kruvnna Stationi váldovisti ceggestuvvui johtilit. Huksenbarggut álge njukčamánus 1870, ja dasa beasai fárret juo geassemánu álggus. Kultala gietti nuppi ravdii huksejuvvui stáhta virgeolbmuid orrunviessun veagastohpu. Vistái bohte guokte lanja, ja dat liggejuvvui biiseoapmaniiguin.

Váldovistti oarjjabealde lea ainge geađgeseainnat, muhtumassii eatnan sisa goivojuvvon visti, man leat geavahan várra sihke jiekŋageallirin ja láibbohahkan. Šilju ravddas lea maiddái áiti.

Váldovisttis sullii 100 m duohken Avviljoga mielleravdii lei huksestuvvon guovttelanjat viidnestohpu. Go alimus golleáiggit ledje vássán, de viidnestohpui ii lean šat atnu ja dat luoskkagii. Dan maŋimuš hirssat leat várra buollán vánddardeaddjiid ja golleroggiid sajušdolain.

Kultala šiljus manná vulos luhppu johkagáddái sávnni lusa. Suovvasávdni lea seilon viehka buorre ortnegis, vaikko dat lea máŋgii goasii buollán. Sávdni lea dán áigge museavisti, iige dat leat anus.

Doaibmama jagit

Kruvnna Stationi doaimmai jagiid 1870-1900. Dalle alimus áiggiid das ledje sierralágan virgebargguin 38 albmá, sis buot bajimussan lei Lappi várremeašttir. Vihtta bolesa oktan vehkiiguin ledje skihka doallamin. Jagi 1875 maŋŋá virgegoddi geahppánii, go golli ii lean šat bággu vuovdit stáhtii.

Avviljoga alde ledje doidimin golli geassit 1870 oktiibuot 335 olbmo. Viđa jagis johkagáddái ceggejuvvojedje sullii njealljelot hirsabartta ja lavdnjebuvrri. Avviljoga golleguovllus ásse geasi áigge 500-600 olbmo; ledje virgealbmát, "valtausaid" oamasteaddjit, golleohccit ja buotlágan "bođuveahka". Kultala leige gávpogiid maŋŋá okta buot stuorámus čoahkkebáikkiin Davvi-Suomas.

Guovssahasdutkamušat

Avviljoga Kultala gearggai doaibmat maiddái guovssahasdutkama doarjjabáikin. 1882:s Suoma dieđaakademiija álggahii polaguovlluid dutkanprográmma, masa guoskevaš guovssahasdutkamušat čađahuvvojedje Kultalas guovtte dálvvi áigge. Pietarlauttanena (Piättârlávttááuáivi) alážii huksejuvvui errejuvvon (suomag. eristetty) veaikeárpogiesastat. Ja goittot ovtta ija fuobmájedje dien giesastagas badjáneamen čuovgasuotnjara albmái. Dutkamušaiguin jotke vel maŋit dálvve, muhto eai šat áican maidige.

Visttiid ovddešteapmi

Kultala visttit ledje juo 1920-logu álggogeahčen heajos ortnegis. Kulturčuozáhaga luoskkageamis fuolastuvvan Suomen Kuvalehti bijahii iežas goasttádusain váldovistái ođđa bearagáhtu 1931:s. Eará visttit báhce ordnekeahttá.

Lapin Kultala Säätiö álgaga vuođul Kultala visttit divvojedje Museovirasto geahču vuolde 1972:s ja 1982:s. Veagastobu, láibbohaga ja áitti šadde gal daid heajos ortnega dihte ovddeštit boares čuovgagovaid ja sárgumiid vuođul. Visttit ordnejuvvojedje ođđasit 2000:s. Huksenollisvuohta lea suodjaluvvon Meahciráđđehusa álgaga vuođul Birasministeriija mearrádusa bokte 1994:s.

Meahciráđđehus huksii 1970:s veagastobu vuolábeallai guovttelanjat gámppá vánddardeaddjiid várás. Gámpá bulii 1995:s. Ođđa stohpu gárvvásmuvai 1996:s váldovistti nuorttabeallai. Dan guovtte lanjas nubbi doaibmá ávdin- ja nubbi fas várrenstohpun.

Eará Kultalat

Avviljoga alde leat leamaš earáge mearkkašahtti gollerogganbáikkit, ee. Moberginoja, Pahaoja ja Ritakoski.

Gáldut

• Mäkipuro, Viljo 1975: Kulta - Lappia ja kullankaivajia. Porvoo. WSOY. 303 s.
• Stigzelius, Herman 1987: Kultakuume. Lapin kullan historiaa 2. Helsset. Suomen Matkailuliitto. 256 s.

Avviljoga Kultalas fuolaha: Meahciráđđehus, Lappi Luonddubálvalusat (Lapin Luontopalvelut).