Bátneduoddara aktivitehtat

Maid Bátneduoddaris sáhttá dahkat?

Vázzit merkejuvvon johtolagaid mielde

Bátneduoddara meahcceguovllus merkejuvvon bálgát leat eanaš Avviljoga golleeatnamiin. Guovllu guovddášeatnamiin eai leat merkejuvvon bálgát.

Suhkkes beaivvášsuotnjariid čuvgen seahkevuovdi, mas bálgá nalde johtet golbma vánddardeaddji. Bálggis lea merkejuvvon rukses muorrastoalppuiguin.

Meallut

Avviljohka lea okta Suoma fiinásamos čáhcejohtolagain, mas leat oažžumis maiddái dárkilis meallunrávvagat. Mealluma sáhttá álggahit Avviljoga gierragiin ja joatkit Anárjávrri rádjai. Meallunjohtolaga guhkkodat Guhturis Avvilii lea 70 km.

Giđđa dulvečázis meallu fiskes kajáhkas rukses jealbma oaivvistis. Gátti muorat lasttaheamit ja suoidni fiskat.

Geahčadit oidnámušaid ja várdát

Avviljoga golleeatnamiid historjjálaš áigodagat oidnojit visttiin ja eatnamis vel otnege.

Oahpásmuvvat luonddubálgái

Avviljoga Kultalas, Moberginojas ja Pahaojas leat gollehistorjjás muitaleaddji oahpistangalbbat ja meahcceguovllu olggobealde lea gollehistorjjá birra Gollebálggis. Gollebálgá nubbi geahči lea Soađegilli - Avvil geainnu guoras 1,5 km Laanilas máttás ja nubbi geahči bisánanbáikkis kilomehter Guhtura luoddaearus Guhtura guvlui. Suoma ja máilmmi gollehistorjái sáhttá oahpásmuvvat Tankavaara Kultamuseos (kultamuseo.fi, suomagillii).

Rámšo beahcevuovddis guokte vánddardeaddji čuožžuba stuora geđggiid guoras alla steallis, beana fárusteaskka. Vuollin johka golgá rožasin mierkávuovddi siste.

Čuoigat meahcis

Bátneduoddara guovlu heive lossa dálvevánddardeapmái. Meahcis eai leat moatte gámppá lassin eará bálvalusat, nu ahte iežas láhttuid čuoigiide dat lea vuogas vánddardanguovlu.

Čieža čuoigi, geain golmmas leat gierresat maŋis ja loahpain rápmalávkkat sealggis. Vánddardeaddjit čuiget dássedis joga jieŋa nalde.

Sihkkelastit

Sihkkelastin lea vejolaš dušše Suoločielggi turistaguovddáža lahkosis meahcceguovllu nuorttabealde. Sihkkelastinmáđit mannet golleeatnamiid boares meahccegeaidnovuođuid mielde. Máđit leat merkejuvvon guovllu olgolihkandankártii.

Meahccesykkel mieigá skierrái guovdu guorba badjeeatnama. Olgeš ravddas oidno geađgás gurra ja gurut bealde vuollegaššattot hárvves vuovdi. Govvejeaddji suoivvan oidno ovddabealde.

Guolástit

Meahcceguovllu ládduin ja jávrriin sáhttá guolástit nuvttá oaggumiin ja bilkemiin sihke lotnumiin guollenáliiddikšunmávssu (eraluvat.fi, suomagillii) maiddái vuokkain, earret BE-guovddáža sierračázit (kalastusrajoitus.fi, suomagillii). Meahciráđđehusa lustaguolástanlohpi, 1564 Davvi-Sámi meahcceguovlu (eraluvat.fi, suomagillii) lea viidásut ja vuoigadahttá guolástit maiddái ee. sierračáziin ja jogain, ádjagiin guolástankártta ja lohpeeavttuid mielde. 1567 Avviljoga lustaguolástusguovlu (eraluvat.fi, suomagillii) gokčá sullii 50 km Avviljogas.
Dievdu dolgevuoggastávrá gieđastis duorgu čázis čuožžume spirraliid ráje guovdu joga. Sus leat beaivvášláset, fiskes readdju ja jáhku mielde gállinbuvssat julggiin. Vuostebeale gáttis suhkkes geassevuovdi
Eanodaga, Anára dahje Ohcejoga gielddas fásta ássiin, geat leat ámmátguolásteaddjit, ruoktodárboguolásteaddjit dahje luondduealáhusolbmot, lea goittotge vuoigatvuohta oažžut nuvttá lobi guolástit máinnašuvvon gielddain stáhta čáziin. Fuomáš, ahte álo go guolástuvvo earáláhkai go oaggumiin dahje bilkemiin galget 18-69-jahkásaččat máksit guollenáliiddikšunmávssu (eraluvat.fi, suomagillii).

Dievdu geahččá njuolga kámera guvlui gieđain govvejeaddji guvlui geigejuvvon stuora guolli, čuovža. Duogábealde muohtafielti

Meahcástit

Bátneduoddara meahcceguovllus leat guokte lohpemeahcástanguovllu: 1610 Bátneduottar (eraluvat.fi, suomagillii) ja 1611 Guhtur (eraluvat.fi, suomagillii). Guvlui vuvdojuvvon lobiin sáhttá bivdit rievssahiid, čáhcelottiid, njoammiliid ja smávvabeađuid. Go guovllut leat bohccuid guohtoneatnamat, ii ruohtadeaddji beatnaga oaččo geavahit.

Guhtur ja Bátneskáidi leat báikkálaččaid mielamiel bivdoeatnamat. Fásta Anára gielddas ássiin lea stáhta eatnamiin friija meahcástanvuoigatvuohta.

Murjet ja čoaggit guobbariid

Bátneduoddara eatnamat leat guorbasat, muhto joŋaid, sarrihiid ja luopmániid doppe gávdná, juos deivá heivvolaš šaddobáikkiide. Guobbariid, eandalitge gusaguobbariid, leamskkuid ja smierruid, sáhttá gávdnat bures ja daid sáhttá čoaggit, juos ii hálit daid guođđit nugo badjealbmát bohccuide čakčaherskon.

Vuojadit

Áidalas meahci čázit leat čearradat ja galbmasat eaige vealtameahttumit hovkkahala vuojadit go hárvenaš báhkka geassebeivviin. Dallege čuoikkat ja muohkárat sáhttet heađuštit vuodjama ja bálgan fas buktá bivastagaid gállui. Guovllus ii leat almmolaš vuojadangáddi.