Bátneduoddara historjá ja oaidnámušat

Kultuvra ja ealáhusat

Bátneduoddara meahci geavaheapmi vuođđuduvai vel guokte čuohtejagi dassái goddebivdui, meahcástussii ja guolástussii. Anára fiesttar- ja davviosiin ledje bohccot jo 1800-logu álggus dálvit valjis, go dat ledje boazosápmelaččaid dálveguohtoneatnamat. Geassit bohccot bálge Jiekŋameara gáddái guohtut čuoikkahis rittuide, gos álddut gudde. Suoma ja Norgga rádjegidden j. 1852 esttii vehážiid mielde árbevirolaš johtimiid geasse- ja dálveguohtoneatnamiid gaskkas, danin máŋggat boazosápmelašbearrašat ja -sogat ohce obban ođđa eatnamiid Davvi-Ruoŧas ja-Suomas. Maiddái dálá Bátneduoddara guovlu lea nana boazodoalloguovlu, gos leat Bátneduoddara, Avvila, Sámi, Kuivasalmi ja Sállevári bálgosat. Boazodoallu leage okta guovllu dehalaš ealáhusain. Das boahtán boađut ja siidodietnasat dollet giliin ássiid.

Boazu, mii čuožžu muora vuolde, geahččá njuolga kámera guvlui, dan šiervves čoarvvit báhcet muhtin oassái govas eret.

Otná beaivve Guhtura gilis lea Bátneduoddara meahcis dušše birrajagi ássan. Gili birra leat boares giettit, maid ain láddjejit. Gietti šattut leat nu davviguovllu álgoálgosaš gieddešattut go máddin olbmuid fáros boahtán šlájat. Geaidnu Guhtura gillái huksejuvvu j. 1959. Geaidnoášši ordnii presideanta Urho Kekkonen go galledii čuoiganreaissustis Guhturis j. 1956.

Golleroggan lea guođđán oalle bissovaš luottaid Bátneduoddara meahccái. Vuosttas gollegávdnosa Avviljogas barggai stáhta dutkanjoavku j. 1868. Virggálaš stáhta gohcima vuloš golleroggan álggii j. 1870, ja seamma jagi kruvdnu huksehii Avviljoga davvigáddái Kruunun Station stáhta virgeolbmuid gohcinbarggu álkidahttima dihte. Golli ohce maiddái báktevuođus ja ruvkedoaibma lei guovllus ealas 1900-logu guovtte vuosttas logejagi áigge. Duoid logijagiid stuorrafidnut eai goittotge lihkostuvvan ja daid bázahasat leat dál oaidnámuššan ja muitun olbmuid nieguin ja ealjárvuođas.

Báikenamat

Bátneduoddara guovllu báikenamain boarrásapmosat leat stuorra jogaid, jávrriid ja duoddariid namat. Daid álgoálgosaš mearkkašupmi lea šat hárve čilgemis. Dálá hámi báikenamat leat ožžon máŋggaid gielaid ja kultuvrraid oktasaš váikkuhusas. Álgoálgosaš anáraš- dahje davvisámegielat namma lea dávjá ožžon suopmelaš bálddalasnama, dahje namat leat rievdan sámegielat hámis álkit suomagielat hápmái. Golleroggit leat addán golleeatnamiidda ja lagašbirrasii namaid nu olbmuid, dáhpáhusaid go báikki iešvuođaid vuođul. Guvlui fárren davvisápmelaččat fas nammadedje duottareatnamiid bohccuid ja boazodoalu mielde. Vel dálge báikenamat sáhttet molsašuddat kártta ja kártabargi mielde.

Bátneduoddara golleroggama historjá ja oaidnámušat

Jalggážis stuora muorravisti, mas golbma ruvttoláse ja feaskkir, mas baskkes bárrauvssat. Vistti ovddas unnit vuollegis visti, mii lea muhtin oassái eatnama siste. Ovdabealis goalmmát visti, man badjeoassi lea muoras ráhkaduvvon ja vuolleoassi lea bordojuvvon geđggiin. Birra šaddá vuovdi.

Avviljoga Kultala

Avviljoga golleeatnamiid gávnnai virggálaččat senáhta sádden dutkanjoavku čakčamánus 1868. Golleroggiid duođalaš gurgaleami Avviljohkii dagahii 2 kg golli, mii lei doidojuvvon moatte vahkus čakčagease 1869. Golleroggin ledje Kalifornias oahpa ožžon oululaš Jakob Ervast ja raahelaš Nils Lepistö. Fargga Avviljogas ledje čuohte albmá geahččaleamen lihkuset, ja viđa jagis johkagurrii loktanedje njealljelogi hirsa- ja lavdnjegámppá.

Jo jagis 1870 stáhta huksehii Avviljohgáddái hálddahusbáikki, Kruunu Station, golleroggiid gohcima ja hálddašeami várás. Kruunu dálus dárkkistedje golleroggiid ohcanlobiid, vihkkejedje gávdnon golli ja berrui das stáhtii vearru. Hálddahusbáikki doaimmaleamos jagit ledje 1870-1900, dalle doppe ásse báresáigge 38 albmá.

Avviljoga golledoidinbáikkiin barggildedje geassit 1870 oktiibuot 335 olbmo. Go fárrui rehkenastá buot virgeolbmuid, rogganbáikkiid eaiggádiid, golleohcciid ja bođuolbmuid, ledje Avvila golleeatnamiin duoid áiggiid sullii 500-600 olbmo. Go Anára kirkogirjjiin ledje dalle 659 olbmo, sáhtii Kultala leat gávpogiid maŋŋá Davvi-Suoma stuorámus čoahkkebáiki.

Avviljoga Kultala ivdnás historjái gulai maiddái dan doaibman guovssahasdutkanbáikin jagiin 1882-1884. Jagis 1882 Suoma Dieđaakatemia álggahii poláraguovllu dutkanprográmma, ja dasa gullevaš guovssahasdutkamat bargojedje guokte dálvve professor Karl Selim Lemström jođihemiin. Pietarlauttanen alážii ásahuvvui dutkanrusttet, mas goittotge ovtta ija fuomášedje čuovgasuotnjara vuolgán áibmui. Dutkamušat jotkojedje vel maŋit dálvve, muhto ođđa fuomášumit eai ožžojuvvon.

Kultala geavaheapmi geahppánii 1900-logus, ja 1920-lohkui boađidettiin visttit ledje fuones ortnegis. Kultalas čállán Suomen Kuvalehti goasttedii váldovistái ođđa bearagáhtu j. 1931, muhto muđui visttit ledje divokeahttá. Lapin Kultala Foandda álgagis Kultala visttit divvojedje Musealágádusa gohcima vuolde jagiin 1972 ja 1982. Álbmotdállu, láibbohat ja vuorká luoskkadeami dihte ovddeštuvvojedje boares govaid ja tevnnegiid mielde. Visttit divvojedje albmaláhkai ođđasit j. 2000.

Váldovisttis sullii 100 mehtera geažis lei dan áigge muhtinlágan guovttelanjat viidnestohpu. Dat gohčoduvvui maiddái krouvin, saluunan dahje boradanbáikin. Gollemovtta láivvodettiin, viidnestohpu bázii guorusin ja luoskkai. Maŋimušge hirssat manne áiggi mielde suovvan áibmui johttiid ja golleroggiid dolastallamis.

Meahciráđđehus huksii jagis 1970 álbmotstobu vuolábeallái guovttelanjat gámppá, mii doaimmai ávdin- ja várrenstohpun. Gámpá bulii jagis 1995. Ođđa stohpu gárvánii jagis 1996 váldovistti nuorttabeallái. Dan guovtte lanjas nubbi doaibmá ávdinstohpun ja nubbi láigostohpun.

Ránes hirsabarta, mas ovtta seainnis láse ja olgofeaskkir, nuppi seainnis ráidalas mieigame. Bartta nurkkis šaddá horbmá, duogábealde njárbes beahcebohttu.

Moberga Kultala

Moberginoja lea Čuđejuuhâ smávva oalgejohka. Dan birrasis golleroggen leamašan ealas jo badjel 120 jagi. Moberga Kultala lei álgoálggos golleruvkefitnodat Prospektor Ab:a 1900-logu álggus huksen dutkanbáiki. Maŋŋá báikkis leamašan máŋggat roggit ja fitnodagat. Dán áigge dan lahkosis lea Avviljoga áidna ruvkebiire.

Moberginoja gámpá lei 1970-logu álggus bieđganeamen. Jagiid 1975-1976 ja 1982 visttit divvojedje Lapin Kultala foandda álgagis. Dán áigge visttit leat Meahciráđđehusa hálddus.

Boares stuorra váldogámppás ordnejuvvui oassi 1970-logu loahpas ávdinstohpun. Gámppá luoskkadan boares bealli oidno vel visttis. Buoret ortnegis leamašan idjadanvisti divvojuvvui jagiid 1975-76, muhto dat bulii jagis 1993. Ovddeš málle mielde huksejuvvon ođđa gámpá gárvánii 1999. Šilju boares ja stuorra suovvasávdnái čáhke hávil moaddelogi sávdnu. Dán áigge visttit leat museačuozáhagat.

Boares hirsavisti, man vuođđu lea divvojuvvon, eanan lea sáddo nalde vistti guoras. Vuolimus hirsageardi orru leame ođastuvvon, seamma ládje geađggi leat bordojuvvon hirssa ja sáddoeatnama gaskii.

Pahaoja Kultala

Soađegililaš Hannu Postila rokkai Čuđejuuhâ guoras Pahaoja buohta golli jo 1880-logus. Doaibma guovllus beavttálmuvai, go Lapin Kulta Oy huksii dohko gámppá j. 1925. Pahaojas bargojedje 1920-logus vuosttas mášengolleroggamat. Dohko dolvojedje ruovdegeaidnoreaillut, vovnnat ja lievlafámuin doaibmi mášenat. Geahččaleamit eai buktán goittotge buriid bohtosiid. Golli gávdnui uhcán ja geađggit váttásmahtte mášenroggama.

Visttiid lassin doaimmas lea dál muitun boares lievlamášen, man eai geargan váldit atnui ovdal Lapin Kulta Os koŋkáneami j. 1927. Lapin Kulta Os namma ii goittotge jávkan historjjás, dasgo Tornion Olut Os skáhppui oamastussii nama geavahanvuoigatvuođa j. 1969. Dán áigge Lapin Kulta lea riikkaidgaskasaččatge dovddus vuollamearka.

Pahaoja visttit

Dálá váldogámpá lea čohkkejuvvon guovtte oasis. Gámppá jogabeale barta vuojahuvvui kilomehtera geahčen Vuijeminhaara njálmmis. Feaskára gurotbealde stohpu, gos lea sámebiise, leamašan várra jo 1900-logu álggus. Gámppá nurkkis lea Lapin Kulta Oy doaimma áigásaš málesdiimmu virggi dikšon reailastuhkka.Pahaoja gámppát luske 1950- ja 1960-loguin, go golleroggama váldodeaddu lei sirdásan Leammái. Lapin Kultala Foandda álgagis Musealágádus ordnii 1970-logus visttiid huksema sihke goavddi lievlafápmomášenii ja Čuđejuuhâ heaŋggošalddi huksema. Čuđejuuvâst (Čuđejuuhâ) merkejuvvui maiddái 12 km:a guhkkosaš bálggis Patatunturit gaskka Avviljoga Kultalai.

Pahaoja visttit leat dál Meahciráđđehusa hálddus. Váldovistti nubbi latnja doaimmai jagi 2019 rádjai láigostohpun ja nubbi ávdinstohpun. Dán áigge visti lea museačuozáhat.

Rabas šilljobirrasis guhkes muoras ráhkaduvvon visti, man ovddabealde beaŋkka nalde čohkká nissonolmmoš. Duogábealde vuovdebihttá ja givdnji čázis.

Ryettikuoškâ Kultala

Ryettikuoškâ lei ovdal gollealbmáid ássanbáiki ja gaskamátkebáiki go johttui Kyrö gilis dahjege Avvilis Kultalai. Ryettikuoškâ lei maiddái ovtta beakkánamos gollealbmá, Heikki Kivekäs, nieguid báiki. Son ásaiduvai fásta Ryettikuoškân 1910-logus. Kivekäs huksii báikái stuorra gámppá, stálle ja náveha ja beldii. Lassin son vuođđudii sahá ja heavvalastinbáikki. Golleroggan ii loahpas doppege gánnehan ja Kivekäs gárttai spriitareseptta vearisteamis fáŋgalii ja jámii doppe.

Ryettikuoškâ visttiin lea váldovisti divvojuvvon vánddardeaddjiid atnui. Mope stohpun gohčoduvvon stohpu doaimmai Meahciráđđehusa fuolahusstohpun. Moppe lei italialaš-ruoŧŧelaš sirkussoga nieida, gii fearánastin mátkkiinis golggai Sápmái ja bázii dohko loahppaahkái.