Bállás-Ylläsduoddara historjá

Duottarráidu lea luonddudieđalaččat ja kultuvrahistorjjálaččat miellagiddevaš rádjeguovllus. Guovllus leat orron gitta geađgeáigge rájes, ja dat lea leamaš sápmelaččaid eallinbiras. Čuohtejagiid vássima mielde Giema ja Durdnosa-Sámi meahcce- ja guollebivdit ohcale jogaid gieračáziid válljugas bivdoeatnamiidda ja jávrriide. Áiggi mielde suopmelaš ođđaássan johkalegiin stáđásnuvai. Muhtumassii suoma ja sámi álbmogat orro ealáhusaideaset mielde sierra guovlluin, muhtumassii elle bálddalagaid, ja báikkuid kultuvrrat sudde oktii.

Álbmotmeahci historjá

Jurdda álbmotmehciid vuođđudeamis buktojuvvui ovdan vuosttaš háve suodjemeahccekomitea smiehttamušas jagi 1910. Komiteaevttohii vuođđudit álbmotmehciid Bállásduoddarii ja Pelkosenniemi Pyhätunturii. Stáhtaráđi bivdaga mielde meahciráđđehus dagai evttohusa suodjalanguovlluidsirremis stáhta eatnamiin. Čilgehusa ráhkadii šaddodiehtaga professor KaarloLinkola geasi 1925 tuvrraidis vuođul. Linkola mielas Bállás-Ovnnesduoddarat ledje "earenoamáš stáhta eatnama oasit, mat fállet duođalaš Sámi gova buot fámolašvuođastis; stuora duoddariinniset ja vuovdeguovlluineaset, mat alihastet olatmeahttumii."

Jagi 1928 riikkabeivviin dohkkehuvvui evttohusalmmolaš luonddusuodjalanguovllus, mii galggai vuođđuduvvot Bállás-Ovnnesduoddarii, muhto láhka bázii nannekeahttá gaskandagat stuorajuogudihte. Manai vel logi jagi ovdal go máŋggaid smiehttamušaid ja evttohusaid maŋŋel Suoma vuosttaš álbmotmeahcit vuođđuduvvuje jagi 1983. Dáid vuosttažiid joavkkus lei Bállás-Ovnnesduoddara álbmotmeahcci.

Jagi 2005 álbmotmeahcci oaččui ođđa álggu, go Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcci vuođđuduvvui, ja boaresmeahcci viiddiduvvui Ylläs-Aakenusduoddara guovlluin. Ođđa álbmotmeahci viidodat lea guovttegeardán ovddeža ektui.

Vánddardeami historjá

Duottarluondu lea álohii geasuhan maid vánddardeaddjiid. Jo 1930-logus lei Bállás-Ovnnesduoddara guovllus háhppehan gárggiidit bivnnohis turismačuozáhat. Bállásduoddara fieltái rahppojuvvui hotealla moadde vahku ovdal álbmotmeahci vuođđudeami. Vánddardangeinnodaga linnjágeassin Bállásis Heahttái ráhkaduvvui jagi 1934.

Dálvefaláštallama ovddasmannit ledje Suoma Nissoniid faláštallanlihtu nissonat, geat ordneje vuosttaš duottarčuoigankurssaid Bállásduoddara duovdagiin 1930-logu beallemuttos. Nissoniid stohpu duššai soađis ja dan sadjái huksejuvvui ođđa stohpu Ylläsii.

Báikenamat

Eanas Sámi leana guovllu hubmon suomagiela suopmaniin gullá suomagiela davvisuopmaniid jovkui, maid guovlu ollá maid váldegottiid rájiid olggobeallái Ruŧŧii ja Davvi-Norgii. Sámegielas lea leamaš earenoamáš stuora váikkuhus suomagiela davvisuopmaniid sátnerádjui.

Sámegielas lea lonejuvvon earenoamážit báikkálaš luonddu, boazodoalu ja davviguovlluid eallindili sátnerádju. Suomagielas ii beare dávjá leat leamaš vástideaddji sátni govveme davviluonddu ihtaga. EanasBállás-Ovnnesduoddara guovllu báikenamain lea sámegielat álgoboahtimuš, mas lea áiggiid mielde hápmahuvvan hápmi, mii álkibut heive daddjot suomagillii.