Montealla duottartuvrra, 4,5 km / ovtta guvlui
Suttes eatnama áigge johtináigi lea sulaid 3 d. Dálvit Montellii beassá čuoigga ja govdajuvlasihkkeliin.
Gaskagáibideaddji máđija.
Lávkko meahccedivššár Justus Montealla luottaid mielde jalges duoddarii ja návddaš meahcceeatnama jaskatvuođas duoddariid askkis.
Vuolginčuokkis
Čujuhus: Vuottesjávrri parkerenguovlu, Vuontispirtintie 286, 99340 Eanodat
Vánddardanhuksehusat
Monteallagoahti, man oktavuođa lea hivsset ja muorravisti. Goađi lahka lean ávdinstohpun bálvalan Monteallastohpu lea dál lohkkaduvvon oainnusčuozáhat. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.
Oaidnámušat
Duottarjalgadas oktan čearuin, Montealla boares stohpu, jierástuhtti lagešvuovddit ja fiinna oidnosat.
Máđidjačilgehus
Máđidjamerken: Ruškes galbbat
Vuottesjávrri parkerenguovllus johtit sáttogeainnu Vuottesjávrri gáddeguora. Bálggis loktá Röyninkuru guossavuovddis jalges duoddarii. Sympáhtalaš Monteallastohpu lea leagis suojes sajis duoddariid gaskkas. Botanihkar Justus Montell huksii báikái stobu reaissuidis doarjjabáikin 1900-logu álggus. Sođiid áigge stohpu boldojuvvui, muhto Raattama gili olbmot huksejedje báikái ođđa, dál jo rádnon stobu. Stohpu lea dán oaidnámuš ja vánddardeaddjiid bálvala rabas goahti. Lagamuš ávdinstohpu lea Nammalakurus.
Fuomášanveara
Monteallastobus máđija laktása Heahttá-Bállás -vánddardanmáđidjii, man lea vejolaš joatkit máttás Nammalakuru ávdin- ja várrehusstohpui dahje davás Suaskuru goahtái ja Hannukurui.
Bállasduoddara Orava-Avenue, gáibideaddji easttahis máđija, 600 m / ovtta guvlui
Suttes eatnama áigge johtináigi lea sulaid 30 min.
Gáibideaddji easttahis máđidja.
Orava Avenue lea Mats Wikströma birasdáiddaduodji, mii laktása máŋgga birasdáiddaduoji.
Vuolginčuokkis
Čujuhus: Bállasduoddara luondduguovddáš, Pallastunturintie 557, 99330 Bállasduottar (Muoná)
Vánddardanráhkadusat
Bállasduoddara luondduguovddáža bálvalusat dan rabasáiggis. Orava Avenue loahpa geažes lea láigoheamis lean Bállasgoađis, man šilljobires lea maiddái rabas goahti, dolastallanbáiki ja easttahis goikehivsset. Váldde mielde iežat vuoššan- ja boradangálvvuid ja hivssetbáhpára.
Oaidnámušat
Mats Wikströma duodji Orava-Avenue doalvu galledeaddjiid Bállasgoahtái ja ain Palkaskero tuvrii. Duodji šaddá čieža bronssas leikejuvvon oarris muorrastoalppu gežiin. Sierra sajádagas lean oarrit ovdanbuktet máilmmi stuorra oskkoldagaid ja daid bokte luondduriikka oktavuođa. Duojis leat ovdan kristtalašvuohta, juvddálašvuohta, islam ja dan friddjamielat hálti, buddhalašvuohta, hindulašvuohta ja luondduosku.
Máđidjačilgehus
Loga dárkilis máđidjačilgehusa suomagillii.
Fuomášanveara
Oahpásmuva álbmotmeahci rávvagiidda ja njuolggadusaide ovdal reisui vuolgima.
Bállása dálveluonddubálggis, 2,5 km
Dálvemáđidja, sáhttá johttit čuoigga, muohtagápmagiiguin dahje sihkkeliin muohtadili mielde, johtináigi sulaid 1 d.
Álkes máđidja.
Dálveluonddubálggis doalvu johtti muohtavuovddi diidalágan dovdduide. Máđija oahpistantávvaliin muitalit, mo eará šaddo- ja eallišlájat vuogáiduvvet hástaleaddji dálvediliide.
Vuolginčuokkis
Čujuhus: Bállasduoddara luondduguovddáš, Pallastunturintie 557, 99330 Bállasduottar (Muoná)
Vánddardanráhkadusat
Bállasduoddara luondduguovddáža bálvalusat dan rabasáiggis. Lagamus fuolahuvvon dolastallanbáiki lea láigoheamis lean Bállasgoađis, man šilljobiras lea maiddái rabas goahti, dolastallanbáiki ja goikehivsset.
Oaidnámušat
Dálveluonddubálggis lea earenoamáš báiki dálveluonddu ovttaskas áššiid dárkomii. Oahpahala ealliid luottaid muohttagis luonddu iežas oahppansáles.
Máđidjačilgehus
Máđidjamerken: Máđijas eai leat iežas merkemat, nuba čuovo bálgá.
Bállása dálveluonddubálggis álgá hotealla čiegas ja dahká oanehaš mohki vuovdelágan eanadagas.
Fuomášan veara
Muohttima maŋŋá bálgás eai vealttakeahttá leat johttit. Sáhtát láigohit muohtagápmagiid luondduguovddážis ja dahkat iežat luottaid bálgái. Bállása láhtut leat čuoigiid várás, dain ii oaččo vázzit, iige johtit muohtagápmagiin dahje sihkkeliin.
Vatikuru luonddubálggis, 3 km
Suttes eatnama áigge, johtináigi sulaid 1 d.
Álkit johtimis lean luonddubálggis, mas muhtun veardde allodatearut.
Vatikurus lea giellavealggu ja ruonábeštora ruovttulagešvuovdi, ja skurčču badjeoasi ájaleahki lea állahiid čavčča biebmobeavdi. Reisui gánneha váldit mielde kiikkára lottiid áicama várás.
Vuolginčuokkis
Čujuhus: Bállasduoddara luondduguovddáš, Pallastunturintie 557, 99330 Bállasduottar (Muoná)
Vánddardanráhkadusat
Bállasduoddara luondduguovddáža bálvalusat dan rabasáiggiin. Luonddubálgá guoras ii leat dolastallanbáiki. lagamus dolastallanbáiki lea Bállasgoađis sulaid 1 km luondduguovddážis máttás Orava Avenuen geažis.
Oaidnámušat
Máđidja johtá boares boazobartta guora. Stobu tráhpaid alde sáhttá čohkohallat ja geahčadit fiinna eanadagaid. Boazobarta lea bálgosa ja dat lea lohkkaduvvon. Eanadagas oidnojit boares Bállashotealla bázahusat.
Máđidjačilgehus
Máđidjamerken: Ruoná galbbat
Vatikuru luonddubálggis johtá mohki Bállasduoddara vuolde Vatikuru ravddas ja buktá ovdan duottarguovllu eallima ja kultuvrra. Ruonás šattolašvuohta ja miellagiddevaš lottit fállet olu áicamiid.
Fuomášanveara
Máđija álgogeahči lea oktasaš Heahttá-Bállás -vánddardanmáđijain.
Palkaskero váldin, 7 km
Suttes eatnama áigge johtináigi lea sulaid 3 d. Dálvit Palkaskero ala sáhttá johtit muohtagápmagiiguin. Gaskagáibideaddji máđidja, loktan Palkaskero ala lea ceakku.
Bállasduoddara Palkaskeros leahkkasa fiinnaeanadat ee. Bállasjávrái sihke Lommol- ja Sammalduoddariidda. Dálvit sáhtát johtit muohtagápmagiiguin iežat bálgáid jalges duoddarii ja máhccanmátkkis liekkadallat Bállasgoađis.
Vuolginčuokkis
Čujuhus: Bállasduoddara luondduguovddáš, Pallastunturintie 557, 99330 Bállasduottar (Muoná)
Vánddardanráhkadusat
Bállasduoddara luondduguovddáš bálvala dan rabasáiggiin. Láigoheamis Bállasgoahti, man šilljobires lea maiddái rabas goahti, muorravisti, dolastallanbáiki ja easttahis olgohivsset. Váldde fárrui iežat vuoššan- ja boradangálvvuid ja hivssetbáhpára.
Oaidnámušat
Palkaskeros beasat geahčadit litnásit dievválágan duottareanadaga ja šerres dálkin sáhtát oaidnit Ylläsa rádjai. Palkaskero bálddas lea ain anus lean bigálusbáiki. Geassemánu loahpas smávva duottaršattut liđđot.
Máđidjačilgehus
Máđidjamerken: Ruoná galbbat
Palkaskero tuvrra álgá luondduguovddáža nurkkis, loktá orddas jalges duoddarii, johtá bigálusáiddi meattá, doalvu eanadatbáikkis duoddariid nuortaravdii ja loktá Palkaskero čohkkii. Bálggis njiedjá duoddara nuppe beale vulos ja garvá Bállasgoađi bokte ruovttoluotta Bállasduoddara luondduguovddážii.
Dálvit Palkaskero muorahis vilttiin sáhttá johtit friddja iežas máđijaid mielde. Biegga garrada muohttaga jo álgodálvve ja vilttiin lea álki johtit muohtagápmagiiguin. Dálvemáđija eai leat merken lundui, muhto oaneheamos gaska čohkkii lea luondduguovddážis sulaid 1,6 km.
Fuomášanveara
Palkaskeros ferte johttit várrugasat ja figgat leat duolmmakeahttá álgogease fiidnáseamos liđiid, lieđđedakŋasat ja duolbadakŋasat. Sihkkelastin Palkaskeros lea gildojuvvon. Ále gavcco dahje njieja Palkaskero oarjevieltti suttis eatnama áigge, amas eai vieltti gollanvahágat vearrán.
Taivaskero tuvra, 8,3 km
Suttes eatnama áigge, johtináigi sulaid 3,5 d.
Gaskagáibideaddji máđidja, mas olu allodatearut.
Váldde háldui álbmotmeahci alimus čohka ja geahča Bállasduoddariid Taivaskeros juohke guvlui leahkkasan fiinna oidnosiid.
Vuolginčuokkis
Čujuhus: Bállasduoddara luondduguovddáš, Pallastunturintie 557, 99330 Bállasduottar (Muoná)
Vánddardanráhkadusat
Taivaskero tuvrras ii leat dolastallanbáiki. Bállasduoddara luondduguovddáš bálvala dan rabasáiggiin. Lagamus dolastallanbáiki lea Bállasgoađis, gos lea láigogoahti, rabas goahti, muorravisti, dolastallanbáiki ja easttahis goikehivsset. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.
Oaidnámušat
Taivaskeros lea muitorákta olympiadola cahkkeheamis 6. suoidnemánu 1952 dmu 24.00. Bállásii buktojuvvon dolla ovttastahttui Durdnosis dollii, mii cahkkehuvvui Greikkas 25. geassemánus. Durdnosis dolla dolvojuvvui Helssegii.
Máđidjačilgehus
Máđidjamerken: Ruoná galbbat.
Vánddardanmáđija álgá Bállasduoddara luondduguovddážis. Oanehis muotkki maŋŋá máđidja johtá boares boazobartta meattá, man maŋŋá bálggis šaddá ceakku ja joatká juvves duottaralážii. Taivaskeros leahkkasit čáppa oidnosat buot áibmoguovlluide.
Fuomášanveara
Allodaterohus luondduguovddáža ja Taivaskero čohka gaskkas lea sulaid 340 mehtera.
Bállása 10
Čuoiganláhttu, johtimis guovvamánus cuoŋománnui, Johtináigi sulaid 1,5 d.
Gaskagáibideaddji máđidja, mátki albma láhkai 9,4 km.
Čuoigga dálvái jaskatvuođas Bállasduoddara siiddus. Bállása logežis návddašat leavttus mihtolagain ja loavddes čuoigamis.
Vuolginčuokkis
Čujuhus: Bállasduoddara luondduguovddáš, Pallastunturintie 557, 99330 Bállasduottar (Muoná)
Vánddardanráhkadusat
Bállasduoddara luondduguovddáža bálvalusat dan rabasáiggis. Máđijas ii leat dolastallanbáiki. Lagamus dolastallanbáiki lea Bállasgoađis, gos lea láigogoahti, rabas goahti, muorravisti, dolastallanbáiki ja easttahis goikehivsset. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.
Oaidnámušat
Dálvái meahcceeanadagaid lapmu vári vuolde.
Máđidjačilgehus
Máđidjamerken: Ruškes galbbat
Guhkes mihtolat doalvu orddas viiddes vuovdeeatnamii. Moatti kilomehtera maŋŋá máđidja jorgala olgeš guvlui ja mohkkasa Laukupalo guvlui ja ruovttoluotta hotellii.
Fuomášanveara
Dárkkis ovdal tuvrii vuolgima láhttokárttas (infogis.fi, suomagillii) reálaáigge ortnegisdoallandieđuid, kafeaid rabas áiggiid ja molssaeavttolaš máđijaid.
Bállás-Ylläs -vánddardanmáđidja, 69 km / ovtta guvlui
Suttes eatnama áigge, johtináigi sulaid njeallje jándora.
Gaskagáibideaddji máđidja.
Bállás-Ylläs -vánddardanmáđidja johtá golmma čohka, Koivakero, Äkäskero ja Kulastunturi, badjel ja johtá viiddis vuovdeguovlluid čađa. Máđidja lea viehka álki, muhto duoddariid čearuide gakcumat sáhttet šieđahuhttit ja čáhcebáikkit leat hárvvet.
Vuolggačuokkis davvin
Čujuhus: Bállasduoddara luondduguovddáš, Pallastunturintie 557, 99330 Bállasduottar (Muoná)
Vuolggačuokkis máddin
Čujuhus: Ylläsduoddara luondduguovddáš Kellokas, Tunturintie 54, 95970 Äkäslompolo (Kolari)
Vánddardanráhkadusat
Bállasduoddara luondduguovddáža ja Ylläsduoddara luondduguovddáš Kellokasa bálvalusat daid rabasáiggiin. Golbma ávdinstobu: Mustakero ávdinstohpu, Pahtavuoma ávdinstohpu ja Kutujávri ávdinstohpu. Lassin máđija guoras lea goahti Bállásis, Äkässaivos, Kotamajas ja Hangaskurus. Buot vuoiŋŋastanbáikkiin lea hivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat idjadanbiergasa, oađđenseahka ja -vuloža, vánddardanvuoššanrusttega, iežat borramušgálvvuid ja hivssetbáhpára. Čáhcebáikkit lea hárvvet, ráhkkan gurput juhkančázi fárustat.
Oaidnámušat
Vánddardanmáđija johtá duottargollosa čearuin ja váriin ja loktá gaskkohagaid bajás viiddis eanadagaid gurrii ja njiedjá fas vuovdái. Mátkki alde lea earret eará Äkässaivo ávžejávri.
Máđidjačilgehus
Máđidjamerken: Luoddaearuin ruškes galbbat ja muorain oránša málamearkkat, mat leat báikkuid gollan. Dárbbašat maiddái meahccekártta ja kompássa.
Máđija ávdinstobuid gaska lea báikkuid guhkki. Bállásduoddara luondduguovddáš–Mustakero ávdinstohpu 12 km, Mustakero ávdinstohpu–Pahtavuoma ávdinstohpu 21 km, Pahtavuoma ávdinstohpu–Kutujávri ávdinstohpu 19 km, Kutujávri ávdinstohpu–Ylläsduoddara luondduguovddáš 18 km.
Máđidja lea oassi Duottar-Sámi muotkkis, man dovddaldat oidno luoddaearuid máđidjagalbbain. Vánddardeami sáhtát álggahit maiddái Ylläsduoddara luondduguovddáš Kellokasas. Máđija osiid guhkkodagat: Ylläs–Rauhala 46 km, Rauhala–Bállás 23 km.
Fuomášanveara
Gohtten lea lobálaš dušše fuolahuvvon vuoiŋŋastanbáikkiid lahka, earret álbmotmeahci meahcceeanaavádagas Koivakero, Kolvakero ja Mustakero gaskasaš guovllus. Máđija johtá belohahkii Pyhäjoki ja Varkaankuru ráddjehusavádagas, gos lihkadeapmi lobálaš 1.5.–30.11. dušše merkejuvvon máđija mielde. Loga álbmotmeahci rávvagiid ja njuolggadusaid ovdal reisui vuolgima.
Pyhäjoki luonddubálggis, 3,5 km
Suttes eatnama áigge, johtináigi sulaid 1 d.
Álkes luonddubálggestuvra, mas muhtun veardde allodatearut ja juovat.
Pyhäjoki guossavuovddi gáiskerohtu hirpmástuhttá johtti šattolašvuođainis. Boares meahccefáktadálu birrasa kultureanadat ja boares suoidneniittuid duohken badjánan Lommoltunturi fállet govváduslaš oidnosiid.
Vuolginčuokkis
Čujuhus: Parkerenguovlu Pyhäjoki njálmmis, Pallaksentie 1890, 99330 Muoná
Vánddardanráhkadusat
Luonddubálgá guoras ii leat dolastallanbáiki iige hivsset.
Oaidnámušat
Pyhäjoki luonddubálgás buktojuvvo ovdan Pyhäjoki guora šattolaš rohtolágan guossavuovddi ja dan ássiid. Pyhäjoki bákteseainnit ja boares vuovddi dovddut jierástuhttet johtti. Pyhäjoki golgá dološ jiekŋajávrri golganrokkis.
Máđidjačilgehus
Máđidjamerken: Ruoná galbbat
Álgogeažis bálggis lea muhtun mátkki easttahis vehkiin. Luonddubálgá loahppageažis máđidja johtá Bállasjávrri boares meahccefáktadálu bealddu ravdda čáppa kultureanadagas, man duohken badjána roamššas Lommoltunturi. Luonddubálggis laktása Bállás-Ylläs -vánddardanmáđidjii. Bállasduoddara luondduguovddážii lea Pyhäjokinjálmmis váile 6 km.
Fuomášanveara
Pyhäjokileahki lea ráddjehusavádat, gos guollebivdu ja bálgás spiehkkaseapmi lea gildojuvvon. Loga lasi álbmotmeahci rávvagiin ja njuolggadusain ovdal reisui vuolgima.
Ruksessáttu, easttahis máđidja, 0,7 km/ovtta guvlui
Suttes eatnama áigge, johtináigi sulaid 15 min.
Álkes easttahis máđidja.
Ruksessáddos Bállasjávrri gáttis leahkkasa govvačáppis duottareanadat. Dolastallanbáikkis lea buorre návddašit eanadagas ja nisttiin.
Vuolginčuokkis
Čujuhus: Jorgalit Bállasgeainnus Majavaojantiei ja vuodjit 4,8 km.
Vánddardanráhkadusat
Ruksessáttu, easttahis beaivestohpu. Beaivestobu oktavuođas lea easttahis goikehivsset. Váldde mielde iežat hivssetbáhpára.
Oaidnámušat
Bállasjávrri duohken oidnon vajálduvakeahtes duottareanadat ja guhkás ollán ruksessáttogáddi.
Máđidjačilgehus
Loga dárkilis máđidjačilgehusa suomagillii.
Fuomášanveara
Majavaojantie lea čievrageaidnu, mii muhtumin heajos ortnegis. Tealttástallan ii leat lobálaš sáddos. Tealttá oažžu cegget dušše stobu lahkasii, jo gárvásit dulbmojuvvon eatnamii. Dolastallan lea lobálaš dušše virggálaš huksejuvvon dolastallanbáikkis.
Keimiöčuoigan, 20,4 km / ovtta guvlui
Čuoiganláhttu, johtináigi sulaid 3,5 d.
Gaskagáibideaddji máđidja.
Čuoigantuvrra Keimiötunturi birra fállá duottareanadaga, ritnemuoraid ja máilmmi buhttáseamos áimmu. Eanadagat Bállasduoddariidda kruvnnidit vásáhusa!
Vuolginčuokkis
Čujuhus: Keimiöjärvi parkerenguovlu, Jerisjärventie 640, 99380 Muoná
Vánddardanráhkadusat
Keimiöjärvi ávdinstohpu ja Mustavaara goahti. Vuoiŋŋastanbáikkiid oktavuođas lea goikehivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.
Oaidnámušat
Sammaltunturi vielttis Bállasduoddarii leahkkasit eanadagat, diidalágan vuovde- ja jeaggeguovllut ja Mustavaara boares boazobarta, ovddeš ávdinstohpu. Fuomáš, ahte stohpu lea lohkkaduvvon ja lahka lea huksejuvvon ođđa goahti.
Máđidjačilgehus
Máđidjamerken: Ruškes galbbat
Meahcis johtán láhttu Keimiöjärvi ávdinstobu guvlui lea loavddis čuoigat. Stobus láhttomáđidja joatkašuvvá jávrriid ja jekkiid badjel Mustavaara goađi guvlui, gos lea oanehaš vuostálat Sammaltunturi vieltái. Oainnus Bállasduoddariidda lea govváduslaš. Máhccanmátkkis sáhttá vel guovlladit Tunturikeimiö láhttokafeas. Dárkkis ovdal tuvrii vuolgima láhttokárttas (infogis.fi, suomagillii) máđija reálaáiggálaš ortnegisdoallandieđuid, kafeaid rabasáiggiid ja molssaeavttolaš máđijaid.
Fuomášanveara
Keimiöčuoigama láhtuin ii oaččo vázzit, iige johtit muohtagápmagiin dahje sihkkeliin.
Särkitunturi fáhten, 2,9 km / ovtta guvlui
Suttes eatnama áigge johtináigi lea sulaid 2,5 d. Álkes máđidja, man dálvit sáhttá johtit muohtagápmagiin. Särkitunturii manná maiddái dikšojuvvon čuoiganláhttu.
Särkitunturii dolvon álkes máđidja heive vuosttamuš várrin buotahkásaččaide. Máđidja lea álbmotmeahci olggobealde, muhto dat lea bivnnuhis oaidnámušbáiki. Sárkitunturi alážis leahkkasa okta Suoma eanemus beaggán duottaroidnosiin. Bállasduoddariid álbmoteanadat.
Vuolginčuokkis
Čujuhus: Särkitunturi parkerenguovlu, Rovaniementie 1513, 99300 Muoná.
Vánddardanráhkadusat
Särkivaara beallegoahti, man oktavuođas lea goikehivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.
Oaidnámušat
Vári alde leahkkasan Bállasduoddara álbmoteanadat ja viiddes oidnosat vuvddiid ja jávrriid badjel gitta Ylläsa rádjai.
Máđidjačilgehus
Máđidjamerken: Ruškes galbbat
Máđidja lea álkit johtimis oppa mátkki. Vuovdelágan gakcuma beallemuttus lea beallegoahti, man rádjai sáhttá johttit mánávovnnaiguin. Vuovdi báhcá duohkái easkka lahka várrečohka. Doppe leahkkasa duottareanadat, lássát, šealgájeaddji láddot ja vuollegaš boares beasit. Oainnus lea govváduslaš.
Fuomášanveara
Oahpásmuva vánddardeami rávvagiidda, njuolggadusaide ja geažidemiide lohkamiin Vánddardeami ABC ovdal reisui vuolgima.
Jerisjärvi sihkkeltuvra, 80,7 km
Suttes eatnama áigge.
Álkit johtimis lean sihkkelastinmáđija, mas leat sierra etáhpat ja johtináigi molsašuddá daid mielde.
Bállasduoddara biras fállá logiid fiinna eanadatbáikkiid ja kulturčuozáhagaid. Ráhkat iežat plánat ruŋgomáđija birra ja vuolgge mátkái. Sáhtát idjadit guovllu idjadanbáikkiin.
Vuolggasadji
Máŋggat
Vánddardanráhkadusat
Mustavaara goahti, Ruksessáddo beaivestohpu, Keimiöjärvi láigostohpu, Keimiöjärvi ávdinstohpu ja Särkivaara beallegoahti. Buot vuoiŋŋastanbáikkiid oktavuođas lea hivsset ja muorravisti. Váldde fárrui iežat hivssetbáhpára.
Oaidnámušat
Historjjálaš Keimiöniemi guollestobut ja Torassieppi boazodállu. Ruoppakongäs ja fiinna oidnosat Bállasduoddariidda máŋgga eará guovllus máđija guoras.
Máđidjačilgehus
Máđija guoras leat olu miellagiddevaš oahpásmuvvančuozáhagat. Loga dárkilut máđidjačilgehusa suomagillii.
Fuomášanveara
Váldde fárrui báberkártta ja kompássa. Sáhtát várret idjadeami ja eará bálvalusaid álbmotmeahci ovttasbargofitnodatdoalliin.
