Vánddardanjohtolagat ja bálgát
Geavu luonddumeahcci lea juhkkojuvvon Geavvoroggeguvlui ja duottarguvlui, ja dáidda osiide gusket sierralágan johtalannjuolggadusat:
- Geavvoroggeguovllus sáhttá johtalit vácci 15.6. - 15.10 dušše merkejuvvon bálgáid mielde ja čuoigga 16.10. - 31.3. juohke sajis. Geavvoroggeguovllus johtaleapmi lea ollásit gildojuvvon 1.4. - 14.6.
- Duottarguovllus sáhttá johtalit vácci 1.5. - 15.10. dušše merkejuvvon bálgáid mielde ja čuoigga 16.10. - 30.4. juohke sajis.
Báikkálaš ássiin leat mealgat eanet vuoigatvuođat go vánddardeaddjis, go barget Geavu luonddumeahcis bohccuiguin ja eará luondduealáhusaiguin.
Bálgáid vuolginsajit
Geavu bálgá sáhttá vázzit jogo Suttesjogas Ganešjávrái dahje nuppegežiid. Guivvi bálggis álgá Suttesjogas ja earrána Geavu bálgás Ruktajávrri buohta.
Geavu johtolat
Duovdaga dáfus hui čáppa 63 km guhkkosaš johtolat manná Geavu luonddumeahcis gaskkohagaid lagešeatnamiid mielde, jalges duoddaris, beahcevuovddis ja Geavvorokkis. Ávžžilágan, badjel 40 km guhkkosaš ja báikkuid badjel gávccilogi mehtera čikŋosaš johkaroggi lea Geavu luonddumeahci váimmusguovlun, man mielde vánddardanjohtolatge eanaš manná. Johtolat gáibida hui ollu vánddardeaddjis, dasgo dat njiedjá moanaid gerddiid Geavvoroggái ja badjána fas jalges duoddarii. Vánddardeaddjit šaddet rasttildit Geavu gáli soames háve.
Bálggis lea merkejuvvon oránšaivnnat málain muoraide ja muorračuolddaide. Bálgá sáhttá vázzit jogo Suttesjogas Ganešjávrái dahje nuppegežiid. Suttesjogas vuolggedettiin bálgá lea álkit johtit.
Bálggis johtá gaskkohagaid kanjona mielde, gaskkohagaid Duoddaris ja rasttilda ávžžis Geavu golbmii. Mátkki alde oidnojit luonddumeahci čábbasamos oaidnámušat, ee. Fiellojohgorži ja Geavu seaidni, báiki gokko ávži govdu ja rahpasa oidnot bálgái. Guivvi bálggis johtá muhtin muddui Geavu bálgá mielde.
- Bálvalusat: Bálggesguoras leat oahpistangalbbat, dolastallansajit, tealtábáikkit, tráhpat, rovvemuorat ja gállinvaijerat. Ruktajávrris lea ávdinstohpu. Suohpášádjagis ja Gamajohnjálbmeluobbaliin lea dálkesuodjin lávvu beaiveatnui. Fiellojohgoržžis ja Njaggaljávrris leat dálkesuodjin lavdnjegoađit, eai idjadeapmái.
Guivvi johtolat
Geavu luonddumeahcis manná maiddái Guivvi johtolat, mii earrána Geavu johtolagas Ruktajávrris ja ovttastuvvá fas johtolahkii Fiellogahgoržži nuortadavábealde. Guivvi johtolaga sáhttá johtit maiddái riekkesjohtolahkan nu ahte vuolgá Suttesádjagis dahje dan sáhttá ovttastahttit Geavu johtolahkii. Johtolaga guhkkodahkan šaddá 86,5 km riekkesjohtolahkan, go vuolgá Suttesádjagis.
Johtolat lea merkejuvvon jalges duoddaris oránšageažat muorračuolddaiguin ja muoraide oránša málamearkkaiguin.
- Guivvi bálggis 86,5 km. Guivvi bálggis johtá duottareatnamiin. Dat suorrana Geavu bálgás Ruktajávrri buohta Njávgoaivvi ja Guivvi ávdinstobuid guvlui. Bálggis johtá oassái Báišduoddara meahcceguovllus. Ruovttoluotta Gevvui bálggis máhccá Fiellojohgoržži davábeale, mas joatká ruovttoluotta Ruktajávrái.
- Bálvalusat: Bálggesguoras leat oahpistangalbbat, dolastallansajit, tealtábáikkit, tráhpat, rovvemuorat ja gállinvaijerat. Ávdinstobut leat Ruktajávrris, Njávgoaivvis ja Guivvis. Áhkojoga gierraga gámme ii leat borgemanus geavahusas burgin huksenbargguid dihte.
- Mátkegaskkat Suttesjogas ja ruovttoluotta Suttesjohkii:
- Suttesjohka - Ruktajávri 12 km
- Ruktajávri - Njavgoaivi 6 km
- Njavgoaivi - Áhkogoahti 7,5 km
- Áhkogoahti - Guivi 10 km
- Guivi - Geavu bálgá laktasansadji Bođosroajá vielttis 10 km
- Bođosroadja - Fiellojoh gorži 3 km
- Fiellojoh gorži - Suohpášája 6,5 km
- Suohpášája - Ruktajávri 11 km
- Ruktajávri - Suttesjohka 12 km
- Mátki guhkkodat Suttesjogas guivvi bokte Gánešjávrái finakeahttá Fiellojohgoržži luhtte lea 77 km.
