Geavu luonddumeahcis lea Suoma stuorámus skurčoleahki, gos beasat vásihit Suoma beale Sámi rámššamus luonddu. Luonddumeahcis lea lobálaš johtit dušše merkejuvvon máđiin vai hearkkes duottarluondu seailu.
Dieđa ja dutkamuš juo jagis 1962
Guhkesáigge čuovvundutkamušain oažžut dehalaš dieđu davviguovllu luonddu albmonemiid birra. Mielde Turku Universitehta, Dálkediehtaga lágádus, Suoma Birasguovddáš (www.utu.fi).
Kanjona riegádeapmi
Ohcejoga Báišduoddariin Anárii Suoločielgái olli granulihttabáktevuođđu lea sullii 1900 miljovnna jagi boaris. Laigosiid sirdáseami dihte sullii 70 miljovnna jagi dassái dat badjánedje duoddarin ja báikkuid fas vuddjo ávžin. Dalle šattai maiddái Geavu doajáhatávži.
Geavorokki báktevuođđu čohkiida sierralágan geađgešlájain, mat girdet iešguđetláhkai mollaneami ja gollama. Eanavuođu ja duovdaga maŋimuš rievdadeaddji leamašan 10 000 jagi dassái nohkan jiekŋabadji ja dan suddančázit.
Ávželuondu
Bávttiin lea erenomáš šaddanbiras. Bávttit leat dálvit measta muohttaga haga, beaivváš ligge daid johtilit, golgi čázit ja lottiid baikkat duktejit daid. Bávttiin loktetge bures máŋggat hárvenaš šlájat, ee. muhtin narttit ja iđussuotnašattut. Geavu bávttiid lávejit gohčodit šaddodieđalaš uhcašaddogárdin. Geavorokkis šaddet eanet go maid sáhttá govahallat maiddái beazit, dasgo ávžži dálkkádat lea buoret go birrasis. Buot guovllu čázit golget loahpas Deanu bokte Jiekŋamerrii.
Geavorokki eallit ja šattut leat birrasa ektui valjis ja máŋggabeallagat. Dat boahtá kanjona molsašuddi eanavuođus, buorre lavttasvuođas ja dálkkádagas. Geavus sáhttá gávdnat dakkár hárvenaš šattuid go báktesmierra dahje biikasiepman, maidda Geavoroggi lea okta hárvenaš šaddanbáikkiin Suomas. Kanjona ceakkobákti fállá maiddái lottiide vuogas bessensajiid. Geavorokkis bessejit ee. boaimmážat ja bieggafállit.
Luonddumeahci váldošaddotiipan leat sierralágan duottaralážat- ja marrasat. 1960-logus duottarmihttára máhtu duššadii olu soahkemarrasiid. Viiddis guovlluin leat ainge ruojus stohkkevuovddit.
Njálla Geavus
Njálla lea árktalaš šládja, mii lea vuogáiduvvan hui bures galbma dálkkádahkii ja vánis biebmodillái. Dan suhkkes dálvedorka ja nákca ceavzit guhkesge fástubajiin veahkehit dan birget davvin guorba guovlluin.
Njálat leat ivnniid dáfus guovttiláganat, ja goabbáge dáin gávdno Suomas. Vilges dálvedorka lea njálain dábálut ja sullii viđátoasis njálain dálvedorka lea gámis. Vaikko njálla lea goas nu hui jállu ja sáhttá boahtit olbmuid lahka, ealli ii galgga lahkonit. Lea buoret diktit njála mearridit, man dárkilit dat hálida oahpásmuvvat.
Njálla lea Suoma áitatvuložamos njiččehas, maid rehkenastet davimus duoddariin jahkásaččat leat 5-10. Maŋimuš sihkkaris bessen Suomas lea gávnnahuvvon dán jagi ja diibmá, ovdal dát jagis 1996.
Dálkkádaga liegganeapmi lea stuorámus áitta njála ceavzimii olles dan lávdoguovllus - Davviriikkain, Ruoššas ja Davvi-Amerihkás. Dasa lassin bivvalis dálvvit buoridit njála gilvaleaddji, riebana ceavzima duoddariin.
Njálat eai dovdda stáhta rájáid ja danin njála suodjaleapmi ovddiduvvo davviriikalaš ovttasbargun. Suodjalandoaimmat leat njálaid biebman ja riebanbivdu. Lassin Norggas ja Ruoŧas gárddis lassánan njálat luitojuvvojit lundui.
Lassedieđut Geavu luonddumeahcis
- Vuođđuduvvui jagi 1956
- Viidodat 712 km²
Geavu luonddumeahci dovddaldat lea njálla.
Meahcirađđehusa prentosat Geavu birra
(julkaisut.metsa.fi, suomagillii)