Gudnejahte luonddu
Biebmoeallit
Lihkadeapmi
Gohtten
Dolastallan
Ribahis vánddardeapmi
Gildojuvvon doaimmat
Sesoŋŋaáiggit
Bohccot
Dorvvolašvuohta
Gudnejahte luonddu
Luonddumeahcis vánddardeami stivrejit earet eára Geavu ortnetnjuolggadusain (julkaisut.metsa.fi, suomagillii) ja Geavu luonddumeahcci dikšun- ja geavahanplánain (julkaisut.metsa.fi).
Doaibmat ja lihkadit nappo luonddu gudnejahttimiin. Oahpásmuva Vánddardanetikehttii.
Amma it juogat neahtas sisdoalu, mas rihkkojuvvojit luonddumeahci njuolggadusat.
Lea gildojuvvon doallat biebmohasealliid luovus ja beatnagiid galgá doallat alo gitta. Iige beatnagiid oažžo váldit sisa ávdinstobuide.
Lihkadeapmi
Suttes eatnama áigge Geavu luonddumeahcis oažžu lihkadit dušše beare merkejuvvon máđijain. Luonddumeahcci lea juhkkojuvvon duottarguvlui ja Geavu ávžži guvlui, maid guoskkahit earálágan lihkadanráddjehusat. Oahpásmuva luonddumeahci guovlluide Kartat-siidduin ja Retkikartta.fi:s (suomagillii).
Geavu ávžži guovllus
- oažžu lihkadit vácci dušše merkejuvvon Geavu máđijas 15.6.-15.10. gaskasaš áigge
- čuoigga 16.10.-31.3
Duottarguovllus
- oažžu lihkadit vácci merkejuvvon Guivvi máđijas 1.5.-15.10. gaskasaš áigge
- čuoigga dálvet lupmosit 16.10.-30.4.
Sihkkeliin lihkadeapmi lea gildojuvvon.
Gohtten
Geavu luonddumeahcis gohtten lea lobálaš dušše dan várás huksejuvvon vuoiŋŋastansajiin ja stobuid šiljus, maiddái dálvit. Vuoiŋŋastan-/tealttástallansajiid gávnnat Retkikartta.fi:s ja dat leat logahallon Geavu ávžži ja Guivvi máđijaid siidduin.
Dolastallan
Sajusdola cahkkeheapmi lea lobálaččat dušše daid várás čujuhuvvon báikkiin, ja dain oažžu geavahit dušše dan ulbmila várás oaivvilduvvon, dolastallanbáikái buktojuvvon muoraid. Ovddasvástádus dolas lea álo olbmos, gii lea bidjan dola. Mátkevuoššanbiergasa oažžu geavahit doppe gos lea lobálaš johtalit.
- Sajusdola bidjan lea gildojuvvon buot sajiin, maiddái merkejuvvon dolastallanbáikkiin dalle, go guvlui lea addojuvvon meahccebuollinváruhus (ilmatieteenlaitos.fi, suomagillii).
- Vuovde- ja sidnubuollinvirusa áigge rissevuoššanrusttega ávkkástallan ii leat lobálaš daid mielddisbuktán čitnavára dihtii.
Ruskkahis vánddardeapmi
Geavu luonddumeahci guovllus sirdašuvvat jagis 2023 ruskkahis vánddardeapmái ja vuoiŋŋastansajiin eai leat šat ruskalihtit. Lagamuš ruskalihtit gávdnojit máđijaid vuolggasajiin, Suttesádjagis ja Ganešjávrris.
- Smávva meari buhtes báhpára dahje kartoŋŋa sáhtát geavahit cahkkehahkan dolastansajis dahje ávdinstobu dollasajis. Eará bázahusaid dego alumiidnafolio sisdoalli báhkaid dahje plastihkka, ii oaččo boaldit dolas, daningo dain sáhttet šaddat bieđgankeahtes bázahusat ja mirkolaš gássat.
- Smávva meari biobázahusa sáhtát bálkestit goikehivssegii.
Ludnen lea gildojuvvon. Loga lasi ribahis vánddardeapmi.
Gielddos doaimmat
Geavvu lea luonddumeahcci, nuba guovllus lihkadeaddjit fertejit buot vugiin váruhit ahte eai vahágahte ja duššat šattolašvuođa dahje eará luonddu. Čuovvovaš doaimmat leat gildojuvvon:
- lihkadeapmi ávžži guovllus 1.4. - 14.6. gaskasaš áigge.
- murjjiid ja guobbariid čoaggin.
- meahcce- ja guollebivdu
- luonddudilálaš riggeelliid bivdin, goddin dehe muosehuhttin dehe daid besiid heavaheapmi ja čielgedávttehus elliid bivdin dehe čoaggin.
- eanan- dehe báktevuođu vaháguhttin ja eananávdnasiid dehe ruvkeminerálaid váldin.
- šattuid dehe daid osiid váldin.
- ribahuhttin dehe ráhkadusaid vaháguhttin.
- biebmoelliid luovosdoallan.
- ráhkadusaid, áiddiid ja vistebázahusaid vahágahttin mat leat luonddumeahcis.
- mohtorfievrruiguin ja sihkkeliin vuodjin sihke áibmofievrruid seaivun eatnamii.
- riiden ja beanaráidduin vuodjin.
Čuovo ortnetnjuolggadusaid (julkaisut.metsa.fi, suomagillii) go lihkadat guovllus. Báikkálaš ássiid spesiálanjuolggadusain meroštallojuvvojit sin vuoigatvuođat earret eará boazodollui, murjjiid ja guobbariid čoaggin, guolástussii sihke meahccebivdui luonddumeahci guovllus.
Sesoŋŋaáiggit
Vánddardeami várás gánneha várret áiggi 3 - 4 beaivve. Bivnnuhis várddardanáiggit leat loahppageassi ja ruškeáigge, mii dábálaččat lea čakčamánu alggobealde. Turku universitehta Geavu dutkamušlágádusa vuođđudeaddji, professor Paavo Kallio, merošdalai dolin ruškki álgit Geavus čakčamánu 10. beaivve dii 14:00. Dán beaivemearis sáhttá áigemuddu spiehkkasit 5 jandora ovddos daikke maŋos.
Bohccot
Luonddumeahci guovlu lea boazodoalloguovlu. Báišduoddara rájiin mannet easttaáiddit. Lea váttis mannat daid badjel eará sajiin go verráhiin dahje šalddiin. Vánddardanmáđijaid buohta leat dahkkojuvvon rasttildansajit. Lea hui dehálaš gokčat verráha go lea das mannan. Jos ovddal boahtá eallu man boazodoallit fievrridit, sihkkaramos vuohki leat heađuškeahttá lea ohcalit lagamus oainnussuodjái dahje leat muđui lihkatkeahttá ja vuordit ahte eallu manná meattá.
Dorvvolašvuohta
- Geavu ávži lea hástaleaddji vánddardančuozáhat, nuba biergasat fertejit leat ortnegis. Dasgo lihkadit duottarguovllus, ávžžuhit ahte buorre gápmagat ja liegga biekka doalli biktasat leat fárus. Tealtá galgá leat fárus, go luonddumeahcis leat dušše guokte ávdinstobut.
- Muitte, ahte Geavvu rasttilduvvo golbmii gállimiin. Gállimii gánneha ráhkkanit geahppa kummevuđot gápmagiiguin, mainguin coakcu bures.
- Geavu vánddardeamis ferte leat iežas tealtá fárus. Gohttema várás leat ráhkadan máđija gurrii fuolahuvvon tealttástallansajiid. Geavu luonddumeahci siste lea Guivvi ávdinstohpu ja riekkesmáđija guoras Ruktajávrri ja Njávgoaivvi ávdinstobut.
- Čuoikkat jovdet dábálaččat mihcamáraid áigge. Rabas duoddaris biegga bossu divrriid, nuba duottarossodagain vánddardeaddji oažži dábálaččat johtit ráfis. Borgemánu loahppageažis divreáigi lea nohkan. Eandalii liegga čakčaeahkediin buot smávimus givssideaddjit, hilažat, sáhttet ihtet dego balvan givssidit olbmuid dola birra.
- Fárrui gánneha váldit vuosttašveahkki dárbašiid ja čuoikavuoidasa.
- Jus dus reaissustat boahtá heahti, ovdamearkan láhppot, lápmašuvat dahje áiccat meahccebuollima, riŋge nummirii 112 ja daga heahtedillialmmuhusa.
- Vánddardeami ABC
- Geahča maiddái du vánddardančuozáhaga áigeguovdilis-siiddu (suomagillii).
