Gálddoaivvi aktivitehtat

Vánddardeaddji čohkka duoddaris jogaža guoras guksi gieđastis. Ruškeluondu birastahttá.

Maid Gálddoaivvis sáhttá dahkat?

Vázzit merkejuvvon johtolagaid mielde

Gálddoaivvi meahcceguovllus leat golbma guhkes merkejuvvon johtolaga, maid guhkkodagat leat 60 - 100 km. Duottarmeahcceguovlu leavvá viidát ja fállá hárjánan vánddardeaddjái erenoamáš vejolašvuođa vánddardit iehčanassii meahcis.

Guokte vánddardeaddji čuožžuba rápmalávkkat sealggis guovdu ruškedaŋaseatnama ja moddjába govvejeaddjái.

Meallut ja suhkat

Meahcceguvlui gullevaš Idjajávrris vuolgá meallunjohtolat, mii manná luossaguliinis dovddus Njávdánjoga mielde gitta Barentsáhpái. Dát johtolat manná meahcceguovllu siste oppa mátkki Suoma bealde, easkka Norgga bealde johtolat boahtá lagabui geainnu.

Geahčadit oidnámušaid ja várdát

Čuomasvári ala Čeavetjávri-Buolbmát-johtolaga guoras ja Ullovári ala Sámebálgá guoras gánnáha gakcut. Čuomasvári alde oaidná šearádahkan davvin ja oarjin sabmámin Norgga beale jassagáissáid. Buolbmát- ja Veahčajoga šattolaš leagit spiehkastit guorba birasguovlluin.

Čuoigat meahcis

Meahcceguovllu muohtamáilmmis bálle čuoigat gokko ieš háliida. Danin vánddardeaddji sáhttá šaddat čuoigat obbasis.

Vánddardeaddji čuožžu meahccesabehat gieđas muoras huksejuvvo stobu ovddabealde. Duogábealde hápmárastá duottar.

Guolástit

Meahcceguovllus oažžu oaggut ja bilket almmá lobi haga, ii goittot luossa- ja čuovžačáziid guoika- ja rávdnjesajiin. Eará guolástusa go oagguma ja bilkema várás 18-69-jahkásaš olmmoš šaddá máksit guollenáliiddikšunmávssu (eraluvat.fi, suomagillii) ja oastit áššáigullevaš guolástanlobi.  Paistunturi lohpi nr. 1301 (eraluvat.fi) ja Muotkatunturi-Kaldoaivi lohpi nr. 1501 (eraluvat.fi) gokčaba eanaš ádjagiid, jogaid ja jávrriid Kaldoaiv meahcceguovllus.  Näätämöjoki lea juhkkojuvvon guovtti guolástanguvlui: Näätämöjoki, vuolit oassi nr. 1565 (eraluvat.fi) ja Näätämöjohki, bajit oassi nr. 1566. Silisjogas lea iežas lohpi Silisjogas nr. 1567 (eraluvat.fi).
Njávdánjogas gávdno luossa, dápmot, hárri, čuovža, vuskkon, hávga ja njáhká - dábáleamos sálašin lea hárri. Nuortalašguovllus ássi nuortalaččain lea sierra guolástanvuoigatvuohta stáhtačáziide ruottuguovllusteaset.

Guolásteaddji, dárkkis guolástusráddjehusa (kalastusrajoitus.fi, suomagillii). 

Lobiid vuvdet:  Davvi-Sámi luondduguovddás Siidda ja Meahcirađđehusa neahttagávppi (verkkokauppa.eraluvat.fi, suomagillii).

Gyrodactylus salaris -luossaparasihtta ii leat vel leavvan min divrras, Jiekŋamerrii luoiti luossajogaide. Loga lasi luossaluhtehasas.

Vánddardeaddji doallá guoli gieđainis ja geahččá kámerai. Duogábealde jahkas duottarduovdda.

Bivdit

Gálddoaivvi meahcceguovlu gullá njealje lohpeguvlui: davvin 1603 Gálddoaivi (eraluvat.fi, suomagillii) ja 1604 Njuorggán (eraluvat.fi, suomagillii), máddin 1605 Njávdán (eraluvat.fi, suomagillii) ja 1607 Gámas (eraluvat.fi, suomagillii). Dáidda guovlluide vuvdet jándoriid mielde ráddjejuvvon meari smávvafuođđolobiid, maiguin olgobáikegoddelašge sáhttá bivdit rievssahiid, njoammiliid, smávvafuođđuid ja čáhcelottiid. Gálddoaivvi duottarbadjosiid ja máttageaži viiddis jekkiid birrasiid lagešdievát leat erenoamážit vuonccesbeatnagiiguin bivdi olbmuid miela mielde. Boazodoallu lea guovllus mearkkašahtti ealáhus, ja nuba vuodjeleaddji beatnagiin bivdin lea gildojuvvon daiguin lobiiguin, mat vuvdojuvvojit. Guovlluin sáhttet leat boazodoallobargguid geažil ain áiggiid mielde molsašuddi ráddjehusat.

Samuli Paulaharju (1965) mielde Anára buoremus rievssateatnamat leat leamaš Iijávrri duohken dahjege Gálddoaivvi guovddášosiin. Vel dálge rievssatbivdu mearkkaša ollu báikkálaš olbmuide sihke astoáiggedoaibman ja dienasgáldun. Davvi-Sámis báikkálaš olbmot dovdet vel dološ bivdinvuogi, gárduma. Gálddoaivvi guovllus rievssahiid gárdu ain dálge soames ámmátbivdi. "Eallima loddi" lea davvin máŋgga bearraša árbevirolaš biebmu. Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain fásta ássi olbmuin lea friddja meahcástanvuoigatvuohta iežaset ruovttugieldda stáhtaeatnamiin.

Smávvafuođđuid meahcástanlobiid Davvi-Sámi guovlluide vuvdet Meahcirađđehusa neahttagávppi (verkkokauppa.eraluvat.fi, suomagillii).

Lagasgovva sarrimis, mas leat muorjjit.

Murjet ja čoaggit guobbariid

Luomejekkiin ja jokŋa-, sarrit- ja čáhppesmuorjeguolbaniin vánddardeaddji gávdná niestejoatkaga dahje njálgga hersko dálvái vurkenláhkai. Murjjiid ja guobbariid oažžu čoaggit juohke sajis meahcceguovllus ja dasa gullevaš jekkiidsuodjalanguovllus.

Vuojadit

Guovllus leat čuođit jávrrážat. Čáhci lea dain virkkosmahtti galmmas vel geasseguovdilge. Guovllus ii leat almmolaš vuojadangáddi.