Gálddoaivvi johtolagat

Vánddardanjohtolagat ja bálgát

Johtolagaid vuolginsajit

Meahcceguovllu merkejuvvon johtolagaid vuolginsadji lea Nuortalaččaid árbevierroviesu luhtte Čeavetjávrris.

Merkejuvvon johtolagat

• Čeavetjávri-Buolbmát-johtolat, 60 - 70 km, manná meahcceguovllu nuorttageahčen. Johtolaga máttageahči lea Čeavetjávrri nuortalašgilis árbevierroviesu šiljus. Davágeahči fas lea Buolbmátjávrri máttageahčen Ohcejogas, gos lea 20 km geainnu mielde Njuorggámii. Johtolaga máttageahčen leat beahceguolbanat, davágeahčen fas duovddan leat jalges jeakkit ja duottarbadjosat. Čázádagaidis dáfus johtolat heive bures lustaguolásteaddjiide. Čáziid rastá beassá juogo fatnasiin suvddi, gáli dahje šalddi mielde vácci. Dát eai leat váttis eatnamat johtit, muhto vánddardeaddji galgá goittot váldit vuhtii ahte dát lea meahcceguovlu. Johtolaga eai ávžžut álggahalli vánddardeaddjiide.
  • Bálvalusat: Hahpatjávrri dolastallanbáiki, Hahpatgeavgŋá lávvu, Issátjávrri, Ruossajávrri, Huikinjoga, Čárajávrri ja Čuomasjávrri ávdinstobut.

 

• Anárašmáđidja, 100 km, lea historjjálaš márkanjohtolat Norgga beale Stuorravutnii. Stuorravuotna Várjavuona máttagáttis lei ealaskas márkanbáiki 1600-logu rájes gitta 1890-logu rádjai. Norgga rádji giddejuvvui 1852:s, muhto johtolat lei anus vel eahpevirggálaččat geasi áigge. Dolos johtolat, mii lei leamaš lagabui 150 jagi eret anus, lea vuot váldojuvvon atnui. Máđidja vuolgá máddin Nuortalaččaid árbevierroviesu šiljus ja guorada álggos Čeavetjávri-Buolbmát-johtolaga, muhto earrána das dasto ja rasttilda Norgga ráji Áitoaivvis (Äittuuáivi, anárašg.). Davágeahčen johtolat nohká Stuorravutnii, gosa beassá eatnangeainnu mielde juogo Buolbmága dahje Njávdáma bokte. Norgga bealde johtolaga mielde jođedettiin galgá leat áinnas kárta ja kompássa, dasgo máđidja lea merkejuvvon dološ vuogi mielde badjálagaid bardojuvvon geđggiiguin, main bajimus čájeha háltti. (Norgga bealde kártta 10178 Buodggaidnjarga). Johtolat gáibida ollu olbmos iige heive vuosttas gerddiid vánddardeaddjái.
  • Bálvalusat: Hahpatjávrri dolastallanbáiki, Issátjávrri ja Ruossajávrri ávdinstobut. Fuom! Norgga bealde eai leat ávdinstobut.
• Skáidejávrri bálggis, 5,8 km, lea riekkesjohtolat meahcceguovllu davábealde. Johtolat vuolgá Buolbmátjárgeainnu guoras lahka Njuorggáma gili. Vuolginsadjin doaibmá mohtorgielkávuojáhaga poarta, ja bálggis laktása sullii kilomehterbeali duohken Skáidejávrái manni boares bálgái. Skáidejávrris johtolat joatkašuvvá Stuorrageađgenjunnásii ja fas vuolginsadjái. Johtolaga guoras lea hui várddus, ja šearádahkan sáhttá oaidnit juoba čuđiid kilomehteriid duohkái.
  • Bálvalusat: Skáidejávrri beaivegoahti.

Sajáiduvvan máđijat

• Meahcceguovllu oarjjageahčai beassá vuohkkasit Skállovári bigálusgárdái manni bálggesgeainnu mielde.
• Meahcceguovllu oarjjageahčai manni nubbi johtolat vuolgá Mierašluobbalis ja manná gitta Veahčajávrri gáddái. Veahčajávri lea guovllu badjosiid stuorra jávri. Dán johtolaga alde rohtte bálggis Buksaljávrái.
• Váldogeaidnu 4:s, Gápmasa davábealde, rohtte geaidnu stuorra Iijávrái meahcceguovllu davveoarjjageahčai.

Eará reaisocavgileamit

• Iežas bálgát: Golbma merkejuvvon johtolaga gokčet dušše hui uhca oasáža Gálddoaivvi meahcceguovllus, muhto searalaš vánddardeaddjái gávdnojit ollu vejolašvuođat. Ovdamearkka dihte guovllu guovddášosiid ja davágeaži duoddarat ja Veahčajávri ja Veahčajohka leat vánddardan veara. Meahcceguovllu viidodaga dihte vánddardeaddjis galget leat buorit meahccedáiddut-luondu sáhttá dagahit hárjánange vánddardeaddjái váttisvuođaid.

Čuoiganjohtolagat

Dálvvi áigge jikŋon jeakkit ja čázádagat leat čuoigái buot álkimus johtolagat. Jos cuoŋu ii guotte, de sáhttá dorvvastit merkejuvvon mohtorgielkámáđijaide.

Meallunjohtolagat

• Njávdánjoga meallunjohtolat, 92 km, álgá Idjajávrris Anára gieldda davágeahčen ja nohká Norgga beallai Njávdámii, Barentsábi riddui. Suoma ja Norgga ráji alde Njávdánjohka lea virggálaš rádjerasttildansadji. Meallunjohtolaga alde lea meahcceguovllu dovdu (lagamus geidnui lea uhcimustá 5 km), ja guoikkat leat valjis. Johka gullá Suoma váddáseamos meallunjohtolagaide. Guoikkaid johtinváttisvuohta lea guoikaklassifiseremis I - VI. Buot guoikkaid earret Kolttaköngäsa sáhttá luoitit kanohtain.
  • Bálvalusat: Hahpatgeavgŋá, Sávdneguoika ja Gállotguoikka lávut, Hahpatjávrri dolastallanbáihki, Silisjoki, Sávdneguoikka ja Guošnajoga láigostobut.

Mohtorgielkámáđijat

• Gálddoaivvi meahcceguovllus leat golbma merkejuvvon mohtorgielkámáđidja.
  • Guovllu oarjjageahči, máttil-davás: Váldogeaidnu 4-Beazetjávri-Johttijávri-Veahčajávri-Ohcejohka.
  • Ovdalis máinnašuvvon johtolaga alde rohtte Johttijávri Skiehtsaras ovttastahttinmáđidja Čeavet-Njuorggán máđidja.
  • Guovllu nuorttageahči, máttil-davás, Čeavetjávri-Buolbmát-vánddardanjohtolaga mielde: Čeavetjávri-Hahpatjávri-Silisvárri-Njuorggán.
• Lassedieđut ja lobit: Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida.

Čeavetjávri-Buolbmátjávri -johtolat

Čeavetjávri-Buolbmátjávri -vánddardanjohtolat manná stuorra Gálddoaivvi meahcceguovllu čađa. Johtolaga guhkkodat lea 60 - 70 km dan mielde guđe johtolaga mielde johtá. Máttageahčen johtolat manná vel beahceguolbaniid mielde, muhto davásguvlui manadettiin duottarbadjosat guorbagohtet, nu ahte váldomuorran lea lageš. Johtolat lea merkejuvvon oránšageažat muorračuolddaiguin.

Geassemánu álggogeahčen muohta lea juo eanaš suddan meahcceguovllus, muhto jogat ja ádjagat leat vel dulvvis suddančáziid dihte. Vuohkkaseamos vánddardanáigi lea mihcamárain golggotmánu álggogeahčai.

Johtolaga vuolginsajit

Johtolaga máttageahči lea Čeavetjávrri nuortalašgilis Nuortalaččaid árbevierrodálu olggobealde. Doppe lea parkerensadji ja goikehivsset. Johtolaga davágeahči lea Buolbmátjávrris, gos lea parkerensadji, goikehivsset ja oahpistandávval. Buolbmátjávrris lea sullii 20 km geaidnoráigge Njuorggámii. Johtolaga sáhttá johtit sihke máttil davás ja nuppe gežiid.

Čeavetjávri - Hahpatjávri - Issátjávri, 19 km

Čeavetjávrris vuolggedettiin johtolat manná vuos beahceguolbaniid ja čázádagaid mielde. Maŋŋelis dat manná seahkalasvuovddi siste. Guhkes ja seakka Sunddejávrri (Sundeejävri, anárašgillii) sáhttá garvit vánddardanjohtolaga mielde nuorttabeale dahje njealjejulvllatvuojáhaga mielde oarjjabeale. Ovdalgo johtolat olle Hahpatjávrri, de galgá vel rasttildit Ávlejoga (Ävlijuuhâ,anárašgillii) juogo gáli dahje njealjejuvllatšalddi mielde.

Sullii 2 km Hahpatjávrris lea Njávdánjoga -nammasaš dolastallanbáiki joga davvibealdegáttis. Njávdánjoga rastildit heaŋgášalddi. Beakkán luossajoga, Njávdánjoga, maŋŋá johtolat olle Silisjohkii (Silesjuuhâ, anárašgillii), man sáhttá rasttildit juoga gáli dahje dulvin fanasfearggain. Silisjoga láigostohpu olu Hahpatjávrri gáttis Silisjuoga gálli bajás johkaráigge sullii 300 mehtera. Dán girjás duovdagis gávdnojit máŋggalágan bealit: beahcevuovddit, jalges duottar, jeakkit, bávttit, juovat ja láddot. Dát johtolatossodat manná Issátjávrri ávdinstobu lusa.

Issátjávri - Huikinvárjohka, 9 km

Lagešvuovddi siste leat báikkuid jalges duottar, láddot ja ádjagaččat. 4 km Issátjávrri davábealde lea bálggesearru. Bálggesearus leat guokte johtolatvejolašvuođa: vánddardeaddji sáhttá joatkit davásguvlui Huikinvárjoga ávdinstohpui dahje spiehkastit nuorttasdavás Ruossajávrri ávdinstohpui. Bálggesearus lea 5 km goabbat ávdinstohpui.

Molssaevttolaš ossodat Issátjávri - Ruossajávri - Huikinvárjohka, 15 km

Bálggis Ruossajávrái earrána 4 km Issátjávrri davábealde. Luovttijávrri davágeahčen šaddá rasttildit ádjagačča. Johtolat manná vuoruid lagešeatnamiid, vuoruid vátnamuorat duottarbadjosiid mielde. Ruossajávrri ávdinstohpu lea Ruossajávrri máttabealde, 9 km:a duohken Issátjávrris.

Ruossajávrris bálggis máhccá 6 km:a mátkki fas váldojohtolahkii ja Huikinvárjohkii. Ruossajávrri ávdinstobus vuolggedettiin bálggis manná ájaguora Ruossajávrri guvlui ja garvá jávrri oarjjabeale. Bálggis goargŋu jalges duottarvieltái. Huikinvárjoga ávdinstohpu lea ovdal suhkkes, muhto dál goalšamihtára duššadan lagešvuovddi siste.

Huikinvárjohka - Čárajávri, 12 km

Huikinvárjogas bálggis manná measta jalges duottarbadjosiid mielde muotkás Čárajávrriid guvlui. Bálggis manná Gálddoaivvi ja Njávdáma bálgosiid gaskasaš rádjeáiddi čađa lahka Čárajávrri ávdinstobu.

Čárajávri - Čuomasjávri, 11 km

Bálggis manná jalges duottarčielggi mielde. Bálgá lahkosiin badjáneaddji Golmmesoaivvi (379) alážis lea Suoma ja Norgga rádjemearka. Johtolaga maŋimuš stohpu lea Čuomasjávrri ávdinstohpu. Stobu duohken badjána Čuomasvárri (435 m), man alde lea šearádahkan hui várddus Norgga beale duovdagiidda ja badjel meahcceguovllu.

Čuomasjávri - Buolbmátjávri, 13 km

Bálggis manná Suoma ja Norgga ráji lahkosiin Buolbmátjávrri máttageaži, johtolaga davágeaži, guvlui. Johtolaga loahpageahčen Buolbmátjoga rastá beassá šalddi mielde.

Gáibideaddjevuohta

Čeavetjávri-Buolbmátjávri -vánddardanjohtolat lea merkejuvvon ja dihkkáduvvon viehka bures. Johtolaga alde leat moanat ávdinstobut ja okta dolastallanbáiki. Johtolat gáibida ollu vánddardeaddjis, dasgo dat manná áidalas meahcceguovllu čađa. Danin vánddardeaddji galgá birgehallat ja dádjadit meahcis. Maiddái davvimáilmmi árvitmeahttun dálkedilálašvuođaid galgá váldit vuhtii.

Eatnamat

Johtolat lea viehka duolbbas ja dan mielde leaeanaš álki johtit. Čázádagaid, mat deivet leat johtolaga alde, šaddá gaskkohagaid gállit rastá dahje rasttildit johkarokki fanasfearggain. Njávdán- ja Buolbmátjogas leat heaŋgášalddit.

Vánddardeami bistimii váikkuhit earret earrávánddardeaddji rumašlaš vuoimmit ja dálkedilálašvuođat. Vánddardeaddji ovdánameahcis gaskamearálaččat sullii 3 km diimmus. Johtolaga johtináigin leaárvaluvvon 4 - 7 jándora.