Leammi historjá

Leammileagi vilttiid goargadis beahcevuovddit merkejuvvojedje vuovdekonduktevrra báhpáriidda juo 1900-logu álgojagiid. Čáppa vuovddit eai lean veháge čuhppojuvvon, vaikko 1920-logu álggu rájes Anárjávrái luoiti eará jogaid birrasiin njeidojuvvojedjege muorat. Luonddu- ja álbmotmeahccekomitea árvalus válmmaštuvai 1953:s. Árvalusas lei mielde maiddái plána Leammi álbmotmeahci vuođđudeamis. Vuođđudeami ággan adnojuvvui guovllu molsašuddi luonddučábbodat ja čuohpakeahtes vuovddit. Leammi álbmotmeahcci vuođđuduvvui 1956:s. Maŋŋelis álbmotmeahcci lea guktii viiddiduvvon, ja dán áigge Leammi álbmotmeahcci lea Suoma stuorámus álbmotmeahcci ja Eurohpá mihtuid mieldege áidalas, geainnuhis meahcceguovlu.

• Álbmotmeahci álgoáiggi birra
• Leammi gollehistorjá
• Leammi godderoggit

Álbmotmeahci viiddis vuovde-, duottar- ja jeaggeguovllut, maid čađa golget stuorra jogat, fállet eallinvejolašvuođaid ollu ealli- ja šaddošlájaide, main oassi leat áitatvuložat ja hárvenaččat. Álbmotmeahcci mearkkaša ollu maiddái sámi kulturárbbi seailumii. Olbmot barget álbmotmeahcis beaivválaččat árbevirolaš ealáhusaiguin dego boazodoaluin, meahccebivdduin ja guolástusain. Sállevári bigálusgárdi oktan ovddeštuvvon visttiiguin ja Gáppe-Jovnna gieddin dovdojuvvon boares ássanbáiki Leammi siste gullet deháleamos suodjalanvuloš kulturárbečuozáhagaide álbmotmeahci guovllus.

Leammi erenoamášvuohta lea golli, mii gávdno duottarádjagiid miellebáŋkkain. Leammis leat roggan golli juo ovdalgo álbmotmeahcci vuođđuduvvui - ja rogget ainge. Golleroggama ivdnás historjjá konkrehta muitun leat sierraahkásaš rogganváldimat Leammái luoiti duottarádjagiid guorain ja dasa lassin Morgamoja Kultala ja Kultahamina, mat doibmet dán áigge láigo- ja ávdinstohpun vánddardeaddjiide. Leammis johtti ruvttofatnasat fievrridedje ovdal dárbašiid ja biergasiid golleroggiide - dál maiddái mátkkálaččat besset návddašit johkaleagi duovdagiin fatnasis.

Dálá álbmotmeahcis johtti olbmuin stuorámus oassi lea vánddardeaddjit. Meahciráđđehus fuolaha vánddardanráhkadusain, oahpisteamis ja rávvemis. Ulbmilin lea seailluhit álbmotmeahci meahcilágan luonddugáhttenguovlun maiddái boahttevuođas. Leammi álbmotmeahci ja guđa eará álbmotmeahci doaibmamis divvet 60 jagi jagi 2016.

Vánddardeaddjit leat gávdnan Leammi

Leammi meahcceduovdagiin, luonddu máŋggahápmásašvuođas ja guovllu jaskatvuođas návddašit jahkásaččat sullii 10 000 vánddardeaddji. Eanaš vánddardeaddjit johtalit álbmotmeahci vuođđooasis dahjege čáppa Leammileagis ja dan oarjedavábeale duottarguovllu golleeatnamiin. Álbmotmeahci meahcceguovlooassi fállá hárjánan vánddardeaddjái áidnalunddot vánddardanbirrasa. Leammi álbmotmeahcci válljejuvvui Suoma bivnnuheamos vánddardanguovlun 2005:s Erä-bláđi jienastusas.

Leammi - muittašeamit álbmotmeahci álgoáiggiin

Leammi álbmotmeahci vuosttas goziheaddjin doaimmai anárlaš Niilo Ranttila (Rántel-Niillas) jagiid 1962-1986. Niilo Ranttila ja su vieljaguoktá gávdnan gollegávdnoštupmi geasuhii golleohcciid Leammái 1940-logu loahpas. Álbmotmeahci goziheaddji bearrašiinnis ásai Njurggoluovtta gilis, álbmotmeahci ráji alde. Rántel-Niillas muittašii álbmotmeahci álgoáiggiid ná:

"Mun galgen geasi áigge fuolahit ja gozihit álbmotmeahci. Vuosttasin huksejuvvon vánddardanrusttegat ledje ávdinstobut, dan maŋŋá goikehivssegat ja dolastallanbáikkit. Gozihanbarggustan johtalin golleeatnamiid roggansajiin ja johkagáttiin guolástanlobiid dárkkisteamen. Mus lei mielde lohpegihpa: lei vuohkkaset čálisit gávcci márkki máksi, vahku guhkkosaš guolástanlobi go doalvut ášši gearregiidda, gos áššálaš dasto livččii sáhkohallan čieža márkki. Álbmotmeahci goziheaddji bargguide gulle maiddái sierralágan ovddastandoaimmat dego stáhtagalledeaddjiiguin servvoštallan. Riikka njunnošat ja eará allaárvosaš olbmot fitne oahpásmuvvamin Leammi guvlui. Sis okta buot liggosepmosiin lei Hollándda dronnet Juliana. Dálvvi áigge ledjen vuovdebargguin."

Álbmotmeahci vuosttas moaddelot jagi ledje hilljánis áiggit: golleeatnamiid "agálaččat" ásse birra jagi gollerogganguovlluineaset, mátkkálaččat eai báljo dihtton. Sihke suopmelaš ja olgoriikalaš vánddardeaddjit johtigohte eanet easkka 1970- ja 1980-logu molsašuvvama áiggiid. Ja go mátkkálaččat lohku lassánišgođii, de álbmotmeahci goziheaddji bargu muhttašuvai birrajagáš doaibman.

Mas Leammi lea ožžon namas

Leammileagi šattut leat dábálaččat šattolut ja ruotnasut go birrasis, ja leahki lea vásihuvvon muhtin muddui lieggasut guovlun. Leammi mii dárkkuha suomagillii liegga. Báikenamma lea áiggiid mielde nuppástuvvan Lemmenjokin.

Leammi godderoggit

Johkaleagit leamašan bivnnut ássanbáikkit ovdahistorjjálaš áiggi rájes. Maiddái Leammis leat mearkkat olbmo eallimis čuđiid jagiid dassái. Álbmotmeahcis leat gávdnojuvvon sullii 1200 godderokki, maiguin olbmot bivde gottiid 1800-logu rádjai. Njurggoluovtta luonddubálggis johtá ovtta dákkár godderoggebáikki čađa.

Go gottit vátno ja boazosápmelaččat sirdašuvve guvlui 1800-logu loahpas, šattai boazodoallokultuvra dábálažžan Leammis. Daid áiggiid guovllus álggii maid vuosttas háve orru ássan. Njurggoluovtta gili eallin vuođđuduvvá otná beaivvege turismma lassin boazodollui. Dan sáhttá čielgasit oaidnit gilis ja sierralágan ráhkadusain. Stuorámus oassi álbmotmeahcis gullá Sállevári bálgosii, man boazolohku lea sullii 7500.

Árrá goddebivdinvuogit

Dološ Leammi ássiide goddi leai dehalamos sálašealli ja biebmogáldu. Geađgeáiggi álggus gotti bivde lagamustá sáittiiguin, dávggiiguin ja njuolaiguin. Árámus bivdovuogit vuođđuduvve dábálaččat gotti áđesteapmai sajiide, main vuođgŋámin leamašan meahcásteaddjit sáhtte báhčit daid beaktilit. Leammi eatnamat jalges guolbaniiguin ja čeakko johkamiellit heivejedje bures goddebivdui. Bivdu dávgiin ja njuolain joatkašuvai oppa ovdahistorjjálaš áiggi ja maŋŋelisge eará bivdovugiid bálddas.

Dálkkádat liegganii sullii 8000 jagi dassái ja guovllu šaddo- ja eallišlájat šadde máŋggabealagin. Biepmu meari lassáneapmi dagai vejolaččan maiddái vaehkadatlassáneami Anára guovllus. Stuorru veahkadaga dárbbuide ovddiiduvvojedje beaktilut bivdovuogit, ja atnui válde gotti áidebivddu. Gottit vuojehuvvojedje áittid siskkobeallái, gos daid čuggejedje sáittiin jámas. Lea vejolaš, ahte Leammis lea leamaš anus maiddái bivdovuohki, mas gottiid vuojehedje johkii ja bivde čázis sáittiin ja dávggiin. 

Roggebivdu 

Árámus dihtton bivdorokkit Suomas leat áibbas árámus geađgeáiggis, muhto roggebivdduin leai davvi servošiid eallimii stuorra mearkkašupmi eandalii geađgeáiggi loahpas ja árrámetállabajis (s. 3000 oáá. – 200 máá.). Ruovdebadjái boađedettiin roggebivdu gulul geahppánii. Bivdorokkit sáhtte leat oktonas dahje logit juos eai čuođitge joavkkut. Bivdoroggeráidduid ráhkadedje dávjá vuovderádjái, gottiid duottariid geasseguohtoneatnamiin beahceguolbaniid dálveguohtoneatnamiidda geavahan sirdašuvvanjohtolagaid gurrii. Gottiid vudje dávjá stivrenáiddiid mielde roggeráiddu guvlui. Gottiid beassan báhtui rokkiid gaskka čaggui áiddiiguin. Gottiid vuojehedje rokkiid guvlui roggeráiddu johtolaga mielde ja daid balde siidduin rokkiid guvlui. Bivdorokkiid sáhtte roggat maiddái njárgageahčái dahje muotkki rastá, gottiid johtinguovllu ektui doarrás. Dalle sálašmearri bácii rájálažžan, daningo maŋis boahtti gottit besse rokkiid dievadettiin dorvvolaččat rokkiid badjel. Vuojehanmeahčástusas gottit gahčče rokkiide, eaige beassan dain doarvái johtilit dahje ollege bajás. Vuojeheaddjit godde rokkiide gahččan gottiid sáittiiguin.

Leammi Heargejávrri ja Sotkajávrri gaskkas lea okta Suoma stuorámus bivdoroggevuogádagain. Ráidui gullet 261 rokki ja dat lea veháš badjel golbma kilomehtera guhki. Heargeguoikka davábealde áibbas Heargeguoikka stobu lahkosis lea sullii kilomehterbeale guhkkosaš ráidu. Eará guovllu roggeráiddut leat olu unnit. Leammis dovdet 31 sierra roggeráiddu, main lea oktiibuot 1200 rokki.

Gáldut:
Halinen, P. 2004. Ihminen Lemmenjoella. Esi- ja varhaishistoria. 
Teoksessa Kajala, L. (doaimm.). 2004. Lemmenjoki – Suomen suurin kansallispuisto. Meahciráđđehus. 335 s.

Leammi gollehistorja

Vuosttas gollefeber hovkkahalai roggiid Leammái jo mannan jahkečuođi álggus. Golleroggiid duođalaš gurgaleapmi lei easkka soađi maŋŋá 1940-logus, goas gollerogganbáikkit ledje báresáigge badjel čuođi. Mášengolleroggan geahččaluvvui vuosttas háve 1950-logu álggus. Otnege golleroggit leat sullii seamma olu go golleroggiid stuorra šáviheami áigge, muhto goaivunmášeniid geavaheapmi lea rievdadan golleroggama vuogi. Ravadasgoržžis Jeagelávžži bokte Kultahaminai johtá merkejuvvon bálggis sierra ahkásaš gollerogganbáikkiid čađa.

Vuosttas gollešáviheapmi Avviljogas

Anára gollehistorjá álgá 1800-logu gaskkamuttus, goas senáhta ásahan ekspedišuvdna dagai vuosttas gollegávdnosiid gieldda máttaosiin Lohttu - ja Avviljogas. Geassit 1869 Avviljohkii bohte mearráalbmát Jakob Ervast Oulus ja Nils Lepistö Raahes. Albmá guovttos doiddiiga Avviljogas muhtun vahku áigge guokte kilo golli. Duon gávdnosis oaččui álggu Anára vuosttas gollešáviheapmi, man hohpolamos jagiid 1871–1872 áigge Avviljogagáttis orro árvvoštallama mielde 500 – 600 olbmo golleohcama dihte. Golleohcciid guovddášbáiki leai stáhta virgeolbmuid doarjjabáikin huksejuvvon Avviljoga Kultala, dahjege Kruvnnu Stationa Golleguoikka davvegáttis. Kruvnnu Stationa leai doaimmas 1870–1900. Dan visttit leat ovddeštuvvon ja váldovisti lea rabas galledeaddjiide.

Jahkečuođi molsagis golli ohcan Anáris leai čoahkkanan Avviljoga oalgejogaide Laanilai. Leammis eai velá dan áigge johtán go oktonas golleohccit, muhto solžžat golli gávdnomis hohkahedje guvlui 1900-logu álggus lasi roggiid. Jagi 1902 Leammái vuođđuduvvojedje badjel 70 váldima. Golli gávdnui goit unnán ja golleohcciid mokta nogai fargga. Leammi oaččui báhcit ráffái velá muhtun logijagiid áigái.

Golle mokta badjánii Leammis

Rántel dálus, Anárjoga gáttis eret leahkki vieljažat Niilo, Uula ja Veikko Ranttila bohte ohcat golli Leammái geassit 1945. Vieljažat čohkkejedje iežaset ohcamiid golleohcamage geahččalan boazohálddašeaddji Gápe Jon (Jouni Aikio) rávvagiid čuovvumiin Morgamádjaga vulogeahcái, áibbas Váijoga njálmmi lahka. Golli gávdnuige oalle govttolaččat ja čuovvovaš gease Leammái bohte lasi roggit. Solža mearkkašahtti gávdnosiin jođálmuvvai ja gollegávdnosat ožžo almmusvuođa láđiin – ráhkadiiba Suomi Filmi maiddái ealligovvateahteriin miehtá Suoma čájehuvvon oanehisfilmma gollidoidimis. Niilo Ranttila muitalii 1940-logu loahpas čuovvovaččat:

"In mun dálvit dárbbašan maidige bargat, golli gal reahkkái. Buoremus vahkuid áigge 1948 golli bođii moadde kilo. Eat mii goit ožžon leat ráfis, dasgo solžžat ja láđđečállosat gesse albmáid Leammái." (Kursiverejuvvon sitáhtat Lemmenjoki-girjjis)

Guđđa Leammis jođálmuvai ja 1940-logu loahpas váldimiid mearri Leammis leai lahka čuođi juo. Leammái ásaiduvve jahkelogi loahpas earret eará Heikki Kokko, Matti Kullervo Korhonen, Jaakko Isola ja Jukka Pellinen, geain maŋŋelis bohte Leammi legendáralamos golleohccit. Golleohcan viiddui Morgamádjagis eara sadjái Leammi birrasii: Ruittuäytsái, Jäkälä-äytsái ja Miessijohkii.

Jagi 1949 vuođđuduvvui Pellisa meahccestobus Lappi Golleohcciid Liihttu dikšut Leammi golleohcciid áššiid. Ovttasbarggu dárbu golleohcciid gaskkas leai čalmmus ja váttisvuođaid sihke gaskavuođa riidduid váivvidan servošii váillahuvvui ortnet. Lihtu lahttomáksun leai guokte grámma golli ja maiddái jahkásaš lahttomáksu dikšojuvvui golli geavahemiin ruhtan. Lihtu mielde fidnejedje buoridit Leammi johtolatoktavuođaid: guvlui earret eará jalgejedje guokte girdingietti dávvirfievrredeami várás ja jeavddalaš fanassáhtut Leammis álggahuvvojedje. Lihttu lea ain otnege mearkkašahtti Lappi golleohcciid ovdogohcci.

Álbmotmeahcci vuođđuduvvo ja rogganmašenat bohtet

1950-lohku buvttii mielddistis nuppástusaid, main ledje Leammi golleohcamii guhkálaš čuovvumusat. 50-logu rádjai golli leai ohccojuvvon almmái ja goaivu –vugiin, muhto jagi 1951 Kullervo Korhonen buvttii vuosttas rogganmašiinna Leammi gollešilljui. Golli máilmmimárkanhaddi goit gahčai 1950-logu álggus ja geahččaleapmi bácii oanehažžan. Korhoses muitun geahččaleamis báhce stuorra vealggit. Mašiinnat ledje juohke dáhpáhusas boahtán Leammái bissovaččat. Nubbi mearkkašahtti nuppástus leai Leammi álbmotmeahci vuođđudeapmi jagi 1956. Gollesadji bácii álbmotmeahcerádjema olggobeallai, muhto meahcci birastii dan. Golleohcciid searvi ii vuostálastán meahci vuođđudeami, gohan dat ii beare hehttešivččii golleohcama. Eallin Leammis 1950-logu álgobealde leai ealas, muhto buohkat eai golleoohcamis lihkostuvvan.

"Lihkku ja ámmátdáidu geahpededje garra gieđain Leammi golleohcciid. Máŋgga lihku ohccái garra bargu ja das fidnejuvvon árvvohis bálká eai reahkkán eallima vuođđodárbbuide. Sii ledje beahttašuvvan ja vulge eret golleeatnamiin. Yrjö Hummarkoski ja Arvi Koivisto guđiiga maŋŋáseaska Puškojohgáddái galbba:"Tivola lea vuolgán. Oažžubehtet doallat visot." Muitun dás leat Tivola meahccestohpu."

Agibeaivválaččaid áigi

Golleguovllut laktojuvvojedje Leammi álbmotmeahccái dan viiddideami oktavuođas jagi 1971. Seamma jahkelogis mašen golleohcan beasai fártii álbmotmeahccestáhtusis fuolakeahttá. Stuorra golleohcciid joavkkut ledje vuolgán eret Leammis 1950-logus. Sitkadamos ohccit, nu gohčoduvvon Leammi "agibeaivválažžat" ledje goit báhcán.

"Jaakko Isola šattai oktooruhin Miessii go rogganskihpárat jávke birra, Golleohcan lihtu nubbi ságájođiheaddji Jukka Pellinen jámii vearjodáistaleamis, Heikki Kokko gártai náitosii, Niilo Raumala ráhčat Puškkus, Heikki Pihlajamäki hábmii kuvermeanttas Miessis, Veikko Nevalainen šaddađii sálahtaid ja rabárberaid váldimisttis Jäkälä-äytsis, Matti Kullervo Korhonen báhtarii rogganmášenvelggiidis váldomearaid duohkái ja Yrjö Korhonen mársii rogganmášiinna guođđán máđiid mielde Leammái šaddat ođđa legendáran."

Dáid beakkán agibeaivválaččaid lassin Leammi gollejogažiin johte čuovvovaš jahkelogiid áigge oktonas golleohccit, muhto jaskasut jagit ožžo joatkkašuvvat velá guhká. Agibeaivválaččaid áigi Leammis nogai 1980-logus, go boares buolvva golleohccit okta nuppi maŋŋá vulge golleeatnamiin gii ealáhatbeivviidis doallat, gii Anára girkoeatnama Lihkuohcciid bálstái agálaččat oađđit.

Golleohcan Leammis dál

Ođđa buolvva boahtin Leammái duođaštuvvui 1980- ja 1990-loguin. Dalle golleohcan leai ožžon olu almmolašvuođa medias ja golleohcangilvvut ledje geasuheaddji lusta. Ekonomalaš dilli máilmmis leai fas dan stellelmasas, ahte golli máilmmimárkanhaddi leai badjánan garrasit ja roggamis bođii eambbo gánnehahtti. Dán muttus golleroggama luondu leai juo nuppástuvvan, daningo mášenroggan leai loahpalaččat vuoitán. Golleohcama mekaniserešuvvan dagahii soahpameahttunvuođaid golleohcama ja luonddugáhttema guoski árvvuid gaskkas. 1990-logus máŋggat luonddusuodjalan - ja ruvkeláhkii guoskevaš riiddut ledje čoavdinláhkai ain gitta diggis, goas golleohcciid vuostebealde ledje luonddusuodjaleaddjit, goas Meahciráđđehus.

Dál Leammis leat 25 ruvkebire ja sullii golbmalogi goaivoroggiid váldima sihke golledoidinlobi. Mašenroggamiin golli oažžut jahkásaččat badjelaš 20 kilo, goaivoroggamis buorrái kilo veardde. Geassebaji áigge Leammis orrot čuođenáre olbmo golleohcama geažil. Dálá ruvkeláhka bođii fápmui jagi 2011. Láhka heaitá mášeniin golleroggama Leammi álbmotmeahcis. Mášenroggiin galgat  čorget ja ortnet roggansaji eatnamiid. Jagi 2020 okta siidu Leammi gollehistorjjás jorggiha, go mášenroggan nohká. Goaivoroggit jotket ain.

Sitáhtat Lemmenjoki-girjjis.

Gáldut:
Kajala, L. (doaimm.). 2004. Lemmenjoki – Suomen suurin kansallispuisto. Meahciráđđehus. 335 s.
Kummala, S. & Ärrälä, I. (doaimm.). 2011. Onnen hippuja. Aikalaiskuvaa Lemmenjoen kultamailta. Törmä-Ärrälä Oy. Helsset. 208 s.
Stigzelius, H. 1987. Kultakuume. Lapin kullan historia. Suomen matkailuliitto. Gummerus, Jyväskylä. 256 s.