Soabbada luonddumeahcis gávdnojit uhcit hámis dat seamma luondotiippat, main UK-álbmotmeahccige lea šaddan dovddusin. Náttašduoddara jalges duottareatnamiid ja lagešvuvddiid ravddain leat suhkkes guossavuovddit ja Riestonaapa goikelágan áhpejeaggeráiddut. Máŋggat ávžžit ja Soabbatjávri leat merkemin dán luonddumeahci duovddalaš máŋggahápmásašvuođa.
Soabbada luonddumeahci guovddášguovlun ja oinnoleamos oassin lea Náttašduottar. Náttašduoddarii gullet guhtta čohka, mat leat bealledávggi hámis ráidun. Leat Pyhä-Nattanen, Seinätunturi, Serrikainen, Terävä-Nattanen, Lupukainen ja Suku-Nattanen. Náttašduoddara alážat badjánit badjel 500 mehtera allodahkii ja oidnojit logiid kilomehteriid duohkái.
Soabbada luonddumeahcci lea Vuovde-Lappi ja Peräpohjola šattolašvuođaavádagaid ráji alde, ja nuba luonddumeahci šattolašvuođas gávdnojitge guktuid avádagaide mihtilmas šlájat. Riestonaapa lea Vuovde-Lappi mihtilmas áhpejeaggi, mii lea gobil. Dan vuolimus sadji lea dahjege jeakki guovddáš lea Soabbada luonddumeahci váibmosis. Duoddariid gaskii cáhket vieltejeaggeráiddut, ja dain lea asehet lavdnjegeardi go jeakki guovddážis. Duokkot dákko lavdnjegearddi vuolde oidnostallá juovva.
Čohka sibirjjáguosat
Čohka sibirjjiguossa (Picea abies ssp. obovata) lea Soabbada luonddumeahci vuvddiid váldomuorrašládja. Ng. ginttalguosain čohkiiditge viiddis, suollemaslágan suhkkes guossavuovddit duottarguovllu ravddaide. Gieddegearddi váldošaddun lea sarrit. Sierra sámelšlájat leat eanašin eanagierraga šattolašvuođas.
Eanavuođu guorbbasvuođa, suvrodaga ja erenoamážit oanehis šaddanbaji dihte Soabbada luonddumeahcis gávdnojit goittotge uhccán sierralágan šlájat. Luonddumeahci lulágeaži ájagáttit leat buot šattolepmosat. Ájaguorain sáhttá deaivat suhkkes muhto gáržžes gáiskešattodagaid. Soabbada láktaset šaddansajiid leat hervemin beatnatjokŋa, boallorássi ja boaresgállárássi.
Smávvanjiččehasat ja boazu oinnoleamos šlájat
Ginttalguosa gierragii ráhkada beasis oarri. Dat lea Soabbada luonddumeahci okta valljugeamos njiččehasain. Maiddái rieban, njoammil, luostesáhpán ja ruksessealgi gullet guovllu dábáleamos smávvanjiččehasaide. Smávvanávddiin nirpi ja buoidda gávdnojit dán guovllus. Nirpi ja buoidda bivdiba smávvaciebaniid ja daid biebmun leat dárbbu mielde maiddái cizážat ja lottemanit. Luonddumeahci njiččehasain dieđusge vuosttažettin čuohcá čalbmái boazu.
Návddiid čiehkádanbáiki
Juvves vilttiin gávdnojit vuogas beassesajit geatkái ja neahtái. Neahti lea valljugas ja hui mihtilmas njiččehas Soabbada luonddumeahcis. Neahti oroda itkkus, suhkkes goahccevuvddiin ja bivdá ihkku eanalottiid, oarriid ja eará smávvanjiččehasaid. Eará stuorranávddiid láhkai geatki gullá luonddumeahci eanemus áitatvuloš ealliide, ja dákkár eallit leat vánis. Geatkki luottaid sáhttá deaivat Soabbada luonddumeahci giđđacugŋuid alde, ja soaittáhagas sáhttá oaidnit guovžža, albasa dahje gumppe luottaid dahje baikkaid.
Loddeparadiisa
Soabbatjávri ja dan birastahtti jeakkit heivejit erenoamáš bures čáhcelottiid ja gálašeaddjiid eallinbirasin. Máŋggat virožat, bižus, suotnjoliráš, meahkástatlottit ja čovžot máhccet álo giđđat besset guvlui. Vuojažat, guorga, čuonji, dovtta ja njukča gávdnojit maiddái dán guovllus.
Valljugas gálašeaddji- ja vuojaššlájat geasuhit guvlui daid bivdi boralottiid. Beaiveboralottiin sáhttá boaimmáža, čievččá ja goaskima lassin deaivat juoba mearragoaskima. Guovssat, gaccepaš ja dábálaš čáihni leat dábálaš lottit guovllu guossavuvddiin ja erenomážit boares vuvddiin. Jalges duoddaris sáhttá deaivat ee. girona.